Oletko joskus boikotoinut jotain tuotetta, koska sitä kauppaavan yrityksen toiminnassa on jotain mätää? Itse hyljeksin pitkään Nestlén tuotteita, sillä yrityksen äidinmaidonkorvikkeiden ja vauvanruokien markkinointi oli aikoinaan kylmäveristä liiketoimintaa.
Yritysvastuu kadoksissa
Yritys mainosti kehitysmaissa äidinmaidonvastiketta agressiivisilla mainoskampanjoilla syrjäyttäen näin normaalia imetystä. Myynnin kasvu kun edellyttää, että äidit luopuvat kokonaan tai osittain vauvojensa imetyksestä tai ryhtyvät ennenaikaisesti syöttämään näille teollisesti valmistettuja vellejä.
Pelkän pulloruokinnan seuraukset voivat erityisesti kehitysmaissa olla vakavat. Vauvoilla on kasvanut riski kuolla puhtaan veden puuttuessa ripuliin, ja jos vanhemmilla ei ole varaa ostaa riittävästi äidinmaidonkorviketta, vauva jää aliravituksi. Boikotit saivat Nestléen siistimään toimintansa ja nykyisin yritys vakuuttaa sitoutuneensa WHO-koodin mukaiseen järjestelmään, jonka pitäisi estää tällaiset onnettomuudet.
Nestlé on viime vuosina saanut tunnustusta yritysvastuun nostamisesta toimintaansa, yritys on mm. mukana YK:n Global Compact aloitteessa. Silti useassa maassa kuluttajaliikkeet kehottavat ihmisiä yhä boikotoimaan kaikkia Nestlén tuotteita. Brändin kirkastaminen kaikista menneisyyden tapahtumista onkin erittäin pitkäjänteinen projekti, joka tarvitsisi useita konkreettisia tekoja tuekseen.
Vaikka Nestlé on jo kääntänyt suuntaansa, meillä on yhä joukko yrityksiä, joilla ihmisoikeuksien turvaaminen on otettu liian heikosti huomioon toiminnassa. Joidenkin yritysten kohdalla pelkkä yritysvastuun vapaaehtoisuus ei vaan toimi.
Yritysvastuu edistää tervettä kilpailua
Yritysten vastuullisuuteen voi vaikuttaa omalla ostokäyttäytymisellä. Lapsityövoima tai pakkotyö ovat kaukana yritysvastuusta, mutta asian selville saamisessa onkin jo nähtävä enemmän vaivaa. Tässä kohtaa kannattaa kiittää sosiaalista mediaa, se on aika hyvä hämärähommien paljastaja ja sitä kavahtavat myös yritykset, joilla ei ehkä ole ihan puhtaita jauhoja pussissaan.
Uskon, että tällaiset, vapaaehtoisesti yritysvastuuta toteuttavat yritykset ovat myös tulevaisuuden voittajia.
Merkittävimpiä toimijoita ovat yritykset ja kansainvälinen kauppa, joilla on valtava merkitys ihmisoikeuksien toteutumisessa. Hienoa on, että osa yrityksistä Suomessakin noudattaa ihmisoikeuksia koskevia huolellisuusvelvoitteita jo nyt. Tärkeitä toimia ovat esimerkiksi ihmisoikeusriskien kartoittaminen tuotantomaassa, alihankintaketjujen auditointi, vastuullisuussertifioitujen raaka-aineiden käyttö, sekä yhteistyö ammattiliittojen kanssa.
Uskon, että tällaiset, vapaaehtoisesti yritysvastuuta toteuttavat yritykset ovat myös tulevaisuuden voittajia. Tiedostavien kuluttajien määrä nousee ja erilaiset ihmisoikeusloukkaukset näyttävät silmissämme paitsi epäterveenä toimintana niin myös erityisen tuomittavina.
Toimiva yritysvastuu vaatii selkeän säätelyn
Ensisijainen yritysvastuun mahdollistaja on valtio. Suomi on sitoutunut YK:n periaatteisiin, joissa korostetaan toiminnan huolellisuusvelvoitteen toteuttamista. Monissa maissa kuten Ranskassa, Sveitsissä ja Alankomaissa ollaan meitä jo askeleen edellä, sillä niissä on ryhdytty säätämään yrityksille sitovaa yhteiskuntavastuulakia. Laaja #ykkösketjuun-kampanja tulee hyvään saumaan, sillä poliittisten puolueiden vaaliohjelmien fiilaukset ovat nyt menossa. Kampanjan tavoitteena on, että puolueiden omatunto yritysvastuussa herää ja Suomen seuraava hallitus kirjaa yhteiskuntavastuulain uuteen ohjelmaansa.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK on mukana #ykkösketjuun-kampanjassa. Vakuutetaan yhdessä päättäjät asian tärkeydestä.
Tule mukaan #ykkösketjuun ja allekirjoita vetoomus.
Leila Kurki
asiantuntija, työelämä ja innovaatiot
***
Q&A: Mistä on kyse yritysvastuulaissa?