Samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava samaa palkkaa. Palkkatasa-arvo on ihmisoikeus- ja perusoikeuskysymys, jonka toteuttamiseen velvoittavat niin kansainvälinen kuin kansallinen lainsäädäntö ja sopimukset. Tämän juridisen lähtökohdan ohella on syytä muistaa, että palkkatasa-arvon toteutumattomuudella on hyvin käytännöllisiä vaikutuksia. Se, että naiset ansaitsevat työssään keskimäärin vähemmän kuin miehet saattaa naiset taloudellisesti heikompaan asemaan.
Sukupuolten välinen palkkaepätasa-arvo on työelämän sitkeä ongelma
Naisten ja miesten välinen epätasa-arvoinen palkka ei vaikuta ainoastaan työuran aikana, vaan aikanaan siitä seuraa, että naisten eläkkeet ovat miesten eläkkeitä keskimäärin huomattavasti pienempiä.
Sukupuolten välinen palkkaepätasa-arvo on suomalaisen työelämän sitkeä ongelma. Palkkatasa-arvo ei ole edennyt olennaisesti vuosien eikä vuosikymmenienkään kuluessa.
Tänään vietetään STTK:n Naisten palkkapäivää, jolla halutaan konkretisoida naisten ja miesten välistä keskimääräistä palkkaeroa. STTK laskee vuosittain Tilastokeskuksen toisen vuosineljänneksen ansiotasoindeksin perusteella, milloin naisten palkanmaksun katsotaan päättyvän, ja päivä osuu tänä vuonna siis tähän marraskuun toiseen. Symbolisesti ajatellen suomalaiset naiset työskentelevät tästä päivästä lähtien loppuvuoden ilman palkkaa.
Palkkatasa-arvo ei ole edennyt olennaisesti vuosien eikä vuosikymmenienkään kuluessa.
Palkkatasa-arvon toteutumattomuus ei ole vain Suomen ongelma vaan yleiseurooppalainen. Palkkatasa-arvo on edennyt erittäin hitaasti niin Suomessa kuin Euroopassa. Palkkaeron suuruus vaihtelee Euroopan unionin jäsenmaissa, mutta EU:n komissio on laskenut, että keskimääräisen sukupuolten välisen palkkaeron perusteella Euroopan palkkatasa-arvon päivä (European Equal Pay Day) on tänä vuonna marraskuun kolmas päivä. Suomen sukupuolten välinen keskimääräinen palkkaero on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Tämä ei todellakaan ole kunniaksi Suomelle.
Tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön ja työpaikoilla tehtäviin toimenpiteisiin, mutta tarvitaan myös muutoksia vanhentuneisiin ja stereotyyppisiin asenteisiin.
Naisten ja miesten välinen perusteeton palkkaero johtuu monista syistä ja palkkatasa-arvon edistäminen vaatii useita samanaikaisia keinoja. Keinovalikoiman on oltava riittävän kattava ja laaja ollakseen tehokas. Tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön ja työpaikoilla tehtäviin toimenpiteisiin, mutta tarvitaan myös muutoksia vanhentuneisiin ja stereotyyppisiin asenteisiin. Kun ongelma on yhteinen, kannattaa siihen yrittää löytää myös yhteistä ratkaisua. Kun havaitaan, että käytössä olevat keinot eivät ole riittävän vaikuttavia, on etsittävä uusiakin keinoja.
Palkka-avoimuudella parempaa palkkatasa-arvoa
EU on ollut aktiivinen vaatiessaan tehokkaampia toimenpiteitä palkkatasa-arvon edistämiseksi. Unionin tasa-arvopolitiikassa on pidetty yhtenä tärkeänä keinona lisätä palkka-avoimuutta samapalkkaisuusperiaatteen toteuttamiseksi ja palkkasyrjinnän vähentämiseksi. Tämä on ymmärrettävää, sillä ilman riittävää faktaa ongelmia ei pystytä löytämään eikä korjaamaan.
Euroopan komission vuonna 2014 antama suositus samapalkkaperiaatteen vahvistamisesta palkkojen läpinäkyvyyttä lisäämällä tavoittelee tasa-arvon edistämistä ja syrjinnän estämistä. Suosituksessa on todettu, ettei nykyinen lainsäädäntö ole onnistunut varmistamaan, että samanarvoisesta työstä maksettaisiin samaa palkkaa. Noin vuosi sitten komissio julkisti EU:n toimintasuunnitelman sukupuolten palkkaeron kaventamiseksi vuosille 2018 – 2019. Toimintasuunnitelmassa on todettu, että palkkatietojen salassapito on ongelma, koska tällöin ei havaita palkkasyrjintätilaiteita.
Suomessa on selvitetty palkka-avoimuutta ja sen vaikutusta palkkatasa-arvoon. Lokakuussa julkistetun, selvityshenkilö tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran raportin mukaan yksittäisen työntekijän oikeutta saada palkkatietoa on parannettava, jotta mahdolliset palkkasyrjintätilanteet voidaan havaita. Selvityksessä on myös todettu, että perusteettomien palkkaerojen löytäminen edellyttää myös tasa-arvolain palkkakartoitusta koskevien säännösten tarkentamista. Lisäksi on todettu, että palkka-avoimuutta koskevia säännöksiä voidaan sijoittaa muuhunkin lainsäädäntöön kuin tasa-arvolakiin.
Toimintasuunnitelmassa on todettu, että palkkatietojen salassapito on ongelma, koska tällöin ei havaita palkkasyrjintätilaiteita.
Tasa-arvoasioista vastaava ministeri Annika Saarikko on ilmoittanut kutsuvansa koolle kolmikantaisen työryhmän tekemään esityksen niistä lainsäädännöllisistä muutoksista, joita palkka-avoimuuden vahvistaminen edellyttää. Olisi hienoa, jos työryhmän työn lopputuloksena tehtäisiin suomalaiseen lainsäädäntöön sellaisia muutoksia, joista muut eurooppalaiset maat ottaisivat mallia.
Suomen on joskus väitetty olevan tasa-arvon mallimaa. Nyt meillä olisi mahdollisuus aidosti osoittaa olevamme tämän väitteen arvoisia – ainakin mitä tulisi palkka-avoimuuteen palkkatasa-arvon edistämisessä.
Anja Lahermaa
Kirjoittaja on STTK:n tasa-arvoasioista vastaava lakimies, joka on Euroopan ammatillisen yhteistyöjärjestö EAY:n Naiskomitean puheenjohtajiston varajäsen.
***
STTK: Palkka-avoimuus etenee sanoista tekoihin