Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n 100-vuotisjuhlaseminaarissa valtiovallan tervehdyksen tuonut puhemies Paula Risikko korosti, että suurten yhteiskunnallisten uudistusten läpivieminen edellyttää kolmea asiaa: luottamusta, kunnioitusta ja tarkoitusta.
”Suomalaisessa yhteiskunnassa ihmiset ovat tottuneet luottamaan toisiinsa”, Risikko totesi ja lisäsi, että oikeus ammatilliseen järjestäytymiseen ja sen luoma turvallisuus ovat tärkeitä tekijöitä luottamuksen syntymisessä työmarkkinoilla.
Risikko sanoi arvostavansa ammattiliittojen toimintaa, koska niissä toimivat ihmiset oppivat ajattelemaan asioita laajemmasta kuin omasta henkilökohtaisesta näkökulmastaan ja ymmärtämään myös työnantajan tavoitteita.
Risikko sanoi arvostavansa ammattiliittojen toimintaa, koska niissä toimivat ihmiset oppivat ajattelemaan asioita laajemmasta kuin omasta henkilökohtaisesta näkökulmastaan ja ymmärtämään myös työnantajan tavoitteita. Tämä edistää luottamusta ja kunnioitusta toisia kohtaan.
Risikko havainnollisti yhteiskunnallista luottamusta urheilun kautta: urheilijat oppivat luottamaan siihen, että kaikki toimivat pelin sääntöjen mukaisesti. Pelistä ei tule mitään, jos sääntöjä ei ole.
”Samanlaista sääntöjen kunnioittamista tarvitaan myös työmarkkinoille”, Risikko tähdensi.
Olemmeko kadottaneet tarkoituksen suomalaisesta yhteiskunnasta?
Puhemies korosti myös tarkoituksen tärkeyttä ja kertoi usein kysyvänsä itseltään, olemmeko kadottaneet tarkoituksen suomalaisesta yhteiskunnasta. Aikaisempina vuosikymmeninä kansan sivistäminen, suomen kielen ja kulttuurin kukoistaminen, jälleenrakennus sekä hyvinvointivaltion rakentaminen ovat antaneet suomalaisille yhteisen tarkoituksen.
Risikko esitteli puheessaan, miten valtavasti Suomi on kehittynyt niistä päivistä kun Jyty, silloin nimellä Kunnallisvirkamiesyhdistysten keskusliitto, sata vuotta sitten perustettiin. Risikon mukaan paljon asioita on tehty hyvin ja oikein, jotta tällainen yhteiskuntakehitys on ollut mahdollinen.
”Nyt usein tuntuu, että olemme kadottaneet tarkoituksen. Emme vielä ole löytäneet uutta tarkoitusta maailmassa, jossa useimmat aiemmista tavoitteistamme on jo saavutettu ja ylitetty”, puhemies pohti.
Puheensa lopuksi Risikko johdatti kuulijat eduskunnan istuntosaliin. Siellä Wäinö Aaltosen ”Työ ja tulevaisuus”-teoksen keskimmäisenä on Tulevaisuus-niminen patsas. Se kuvaa äitiä, joka pitää tulevaisuuteen katsovaa lasta sylissään. Puhemies totesi: ”Minä en ole löytänyt parempaa tarkoitusta työllemme kuin tämä lapsi”.