Yleinen viisaus taloudellisessa keskustelussa kertoo, että asiantuntijoiden ei juurikaan kannata saada palkankorotuksia, ja että verotuksen progressio syö kouluttautumisen mielekkyyden. Usein yleiset väitteet paljastuvat ankoiksi.
Pelkän perusasteen suorittaneiden ja keskiasteen koulutettujen keskiansio on alle 3000 euroa kuukaudessa kun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet pääsevät yli 4500 euroon.
Entä palkkaverotus? Hyväpalkkaiset maksavat kieltämättä paljon palkkaveroja. Mutta kuinka paljon? Tarkastellaan asiaa tuloverotaulukoiden ja sosiaaliturvamaksujen perusteella.
Kuinka paljon 6000 euroa kuukaudessa tienaava maksaa ansiotuloveroja ja sosiaaliturvamaksuja?
Vastaus on 39 prosenttia, sisältäen työeläkemaksut ja muut sosiaalivakuutusmaksut. 7000 euroa kuussa tienaavalla vastaus on reilut 41 prosenttia.
On tietysti mielipidekysymys, onko se paljon vai vähän.
Marginaaliveron kasvu on selvästi nopeinta tulohaitarin alapäässä
Graafista voi havaita muun muassa, että palkan noustessa 2000 eurosta 3000 euroon, veroprosentti nousee yli seitsemällä prosenttiyksiköllä. Sen sijaan ansioiden noustessa 7000 eurosta 8000 euroon, veroprosentti nousee vain parilla prosenttiyksiköllä.
Mistä tämä johtuu?
Vaikka marginaaliverot ovat korkeampia hyvätuloisilla, marginaaliveron kasvu on nopeinta tulohaitarin alapäässä. Samoin kokonaisverotuksen.
Kannustinloukuista ja epäoikeudenmukaisesta verotuksen kireydestä huolestuneen tulisikin kiinnittää katseensa juuri pienipalkkaisten tuloihin ja verotukseen.
Antti Koskela, STTK:n ekonomisti