Työmarkkinakeskusjärjestöillä on ollut jo vuosikymmeniä merkittävä rooli työeläkejärjestelmän ja eläkepolitiikan valmistelijoina, vaikuttajina, sopijoina ja kehittäjinä. Keskusjärjestöt ovat neuvotelleet useaan otteeseen vastuullisesti työeläkejärjestelmää koskevista uudistuksista. Näin on saavutettu pitkäjänteisiä, ennustettavia ja vakauttavia ratkaisuja, jotka eivät ole olleet riippuvaisia poliittisista suhdanteista.
Työmarkkinajärjestöjen asiantuntemus eläkepoliittisessa valmistelussa on kiistaton. Käymme säännöllisesti keskustelua työeläkejärjestelmän tilasta ja kehittämistarpeista keskusjärjestöjen kesken, mutta myös muiden eläkealan asiantuntijaorganisaatioiden kuten Telan, Eläketurvakeskuksen, työeläkeyhtiöiden, Kevan sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Teemme vaikuttamistyötä sekä arvioimme järjestelmän tilaa ja kehittämistarpeita jatkuvasti myös neuvottelupöytien ulkopuolella.
Suomalainen työeläkejärjestelmä on luotettava ja läpinäkyvä
Suomalainen työeläkejärjestelmä on arvioitu vuonna 2018 kansainvälisessä Mercer Global Pension Index -vertailussa kolmanneksi parhaaksi.
Suomalainen työeläkejärjestelmä on arvioitu vuonna 2018 kansainvälisessä Mercer Global Pension Index -vertailussa kolmanneksi parhaaksi. Järjestelmämme oli ykkössijalla jo viidettä kertaa peräkkäin hallinnon luotettavuuden ja läpinäkyvyyden osalta. Tyytyväisyyden tilaan ei saa kuitenkaan pysähtyä.
Lakisääteisten työeläkkeiden rahoitusvastuu on työntekijöillä ja työnantajilla. Vuotuinen eläkemeno katetaan osittain työnantajien ja työntekijöiden vakuutusmaksuilla, mutta osa rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten. Eläkemenon kasvu väestön ikääntymisen myötä tulee haastamaan järjestelmän rahoituksellista kestävyyttä, samoin kuin syntyvyyden laskutrendi. Mitä korkeampi työllisyysaste on, sitä isompi on palkkasumma, mikä kasvattaa eläketuloa.
Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden laskutrendi vaikuttavat huoltosuhteeseen ja työllisten määrään. Ennen pitkää näillä tekijöillä on vaikutuksia myös työeläkejärjestelmän rahoitukselliseen kestävyyteen etenkin, jos sijoitustuotot eivät ole pitkällä aikavälillä riittävät.
Nuorten eläkelupauksesta on pidettävä kiinn
Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on tärkeä kulmakivi jatkossakin. Nuorten eläkelupauksesta on pidettävä kiinni, mikä tarkoittaa entistä vastuullisempaa ja analyyttisempaa eläkepolitiikkaa. Työllisyysasteen on Suomessa noustava, mikä puolestaan merkitsee, että meidän on edistettävä myönteistä perhepolitiikkaa ja lisättävä työperäistä maahanmuuttoa.
Suomessa on merkittävä ja laaja joukko osatyökykyisiä, pitkäaikaistyöttömiä, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja muita vaikeasti työllistyviä, jotka olisivat kykeneviä, motivoituneita, osaavia ja halukkaita tekemään työtä. Kuitenkin heidän työhön pääsynsä, työhön paluunsa ja työssä pysymisensä on huomattavasti vaikeampaa kuin sen pitäisi olla. Pelkästään työllisyysasteen noston kannalta kenenkään ei pitäisi jäädä työelämän ja yhteiskunnan ulkopuolelle – puhumattakaan inhimillisistä seikoista.
Työmarkkinakeskusjärjestöt tuntevat vastuunsa eläkepoliittisessa valmistelussa ja päätöksenteossa. Eläkejärjestelmä ei saa olla lyhytnäköisten, hätiköityjen ja perusteettomien lupausten kohteena eikä vaaliaseena poliittisella rintamalla. Me haluamme pitää kiinni siitä, että järjestelmä on kestävä ja työnteolla ansaitut lakisääteiset eläkkeet ovat turvattuja pitkälle tulevaisuuteen.
Katarina Murto
johtaja, edunvalvonta