Roskiani lajitellessa yllätyin eniten siitä, että selkeästi suurin jätekuormani syntyy muovista. Onneksi media on alkanut kirjoittaa ihmisen saastutusvimmasta ja somessa kiertävät järkyttävät videot muoviroskan seurauksista merelle. Mutta saavatko ne ihmiset hereille?
Kulutuksen sijaan kierrätystä
Euroopan unioni vahvisti joulukuussa 2018 komission esityksen ja kielsi kertakäyttöisten muovituotteiden käytön. Komission muovistrategian mukaan vuoteen 2030 mennessä kaikkien EU:n markkinoilla olevien muovipakkauksien on oltava kierrätettäviä. Euroopassa kasautuu joka vuosi 25 miljoonaa tonnia muovijätettä, mutta vain alle 30 prosenttia siitä kierrätetään.
Kiertotaloudessa on hylättävä kulutukseen perustuva kasvu ja tunnustettava kiertotalouden arvo uutena talousjärjestelmänä.
Tästä välinpitämättömyydestä syntyvän esteettisen haitan lisäksi muovi on haitallista meren eliöille ja mereneläviä syöville ihmisille. EU:n jäsenmaiden on viimeinkin otettava lusikka omiin käsiinsä, sillä entisessä Euroopan muovikaatopaikassa Kiinassa ympäristötietoisuus on kasvanut, eikä se enää suostu ottamaan vastaan muoviroskaamme. Jäsenmailta odotetaan nyt konkreettisia toimenpiteitä ennen toukokuussa 2019 pidettäviä parlamenttivaaleja.
Kiertotaloudessa on hylättävä kulutukseen perustuva kasvu ja tunnustettava kiertotalouden arvo uutena talousjärjestelmänä. Kulutus on tulevaisuudessa enemmänkin aineetonta, kuten vapaa-aikaa ja elämyksiä, kuin tavaraa. Tehokkaiden toimenpiteiden aikaansaaminen eri jäsenmaissa edellyttääkin aikamoista talousajattelun mullistusta. Hidas herääminen taas merkitsisi ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta suurta luonnon tuhoa. Ainekset eturistiriitoihin ovat valmiina.
Kiertotaloudessa syntyy uusia työpaikkoja
Sitran asiantuntijoiden mukaan Euroopan teollisuuden on siirryttävä käyttämään jo yhteiskunnassa kierrossa olevia materiaaleja raaka-aineinaan neitseellisten raaka-aineiden sijaan. Kaiken taloudellisen toiminnan tulisi perustua kiertotalouteen. Hyviä suomalaisia esimerkkejä löytyy jo, esimerkiksi muovin kierrätysratkaisija Sulapac valmistaa biohajoavia luksuspakkauksia, joita voidaan käyttää vaikkapa kosmetiikkapakkauksina.
Kiertotaloudessa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu. Työllisyyden kannalta materiaalien tehokas hyödyntäminen kannattaa, sillä parhaimmillaan se luo uusia innovaatioita, liiketoimintaa ja työpaikkoja. Hyviä julkisen vallan vipuja ovat muun muassa rakennusmääräykset, julkiset hankinnat, infrahankkeet, ympäristö- ja energiaverotus, sekä innovaatiopolitiikan ohjaus.
Julkisen vallan tehtävänä on luoda edellytykset kiertotaloudelle, varmistaa toiminnan kestävyys myös sosiaalisesti, valvoa sääntöjen noudattamista ja suosia luonnonvarojen säästämistä ja kierrätystä erityisesti omissa hankinnoissaan.
Kiertotalous on STTK:n tavoite
STTK:n tavoitteena on saada uuteen hallitusohjelmaan selkeä kirjaus vähähiiliseen ja kestävään yhteiskuntaan siirtymiseksi. Kiertotalouden ratkaisuilla on mahdollista vähentää ilmastopäästöjä, edistää luonnonvarojen käytön kestävyyttä, lisätä ihmisten hyvinvointia, sekä edesauttaa yhteiskunnan uudistumista ja näin myös kilpailukykyä.
Valtiolla on suurin vastuu siitä, että uudesta talousajattelusta tulee valtavirtaa. Kiertotaloudella vahvistetaan uusien työpaikkojen ja elinkeinojen syntymistä, sekä vanhojen uudistamista. Tämä edellyttää kuitenkin, että myös kansalaisille tarjotaan uusia mahdollisuuksia.
Reilun siirtymän varmistaminen ihmisille merkitsee työllistymistä uusille aloille tai tehtäviin ja uusia osaamiseen väyliä työssä oleville. Jos tässä epäonnistutaan, näemme protestiksi marssivia keltaliivejä myös suomalaisten kaupunkien kaduilla.
Leila Kurki, Työelämä ja innovaatiot asiantuntija, STTK