Ruotsissa on syyskuun vaalien jälkeen käynnistyneiden pitkien neuvottelujen jälkeen päästy muodostamaan hallitusta. Ratkaisu näyttää nyt olevan lähellä. Sosiaalidemokraatit (S) ja Miljöpartiet (Mp) ovat yhdessä liberaalien (Liberalerna) ja keskustan (Centerpartiet ) kanssa allekirjoittaneet 73-kohtaisen ohjelmapaperin, jossa liberaalit ja keskusta sitoutuvat tukemaan punavihreää hallitusta.
Hallituksen muodostuminen riippuu kuitenkin vasemmistopuolueen (Vänsterpartiet) tuesta. Tilanne on herkkä. Yhteistyösopimukseen on nimittäin kirjattu, että äärioikeistolaisilla ruotsidemokraateilla (Sverigedemokraterna) ja vasemmistopuolueella ei saa olla vaikutusvaltaa Ruotsin politiikkaan tulevan hallituskauden aikana. Asia on vasemmistolle tukipuolueena ongelmallinen.
Asiantuntijoiden arvio on, että hallitus saadaan tästä huolimatta aikaan ja näillä näkymin asiasta äänestetään perjantaina. Vanha hallituspohja siis jatkaa, mutta hyvin poikkeuksellisesti oikeistoblokkiin kuuluneiden puolueiden tuella. Muutos murtaisi Ruotsin perinteisen blokkipolitiikan.
Työlinja muuttuu merkittävästi
Keskusta ja liberaalit ovat asettaneet sosiaalidemokraateille kovia ehtoja esimerkiksi työelämäkysymyksissä. Palkansaajien näkökulmasta 73 kohdan ohjelmassa on paljon ongelmakohtia.
Pluspuolella ovat panostukset työssäkäyvien osaamisen kehittämiseen ja suunnitelmat perusteellisesta verouudistuksesta. Tavoitteena on muun muassa madaltaa työn ja yrittäjyyden verotusta ja korottaa kulutuksen sekä ympäristölle haitallisen toiminnan verotusta.
Tavoitteena on madaltaa työn ja yrittäjyyden verotusta ja korottaa kulutuksen sekä ympäristölle haitallisen toiminnan verotusta.
Yksi kovimmista paloista palkansaajajärjestöille liittyy suunnitelmaan lyhentää niin sanottua sopeutumisaikaa. Sopeutumisaika on tarkoitettu esimerkiksi työmarkkinoille tuleville vastasaapuneille maahanmuuttajille tai pitkäaikaistyöttömille, jotka voidaan työllistää ilman koulutusvaatimuksia työehtosopimusten palkkoja matalammalla palkalla. Esitys on tehty työmarkkinaosapuolten neuvottelutuloksen pohjalta ja tarkoitukseen on luoda erityisiä kotouttamistyöpaikkoja (etableringsjobb).
Ehdotusta on nyt muokattu ja siihen on lisätty kirjauksia, missä kotouttavan työnantajan ei enää tarvitse olla työehtosopimuksen piirissä, ja myös vuokratyö sisällytetään soveltuviin työpaikkoihin. Osapuolten tekemää sopimusta muutetaan siis yksipuolisesti poliittisen neuvottelun tuloksena. Kotouttamistyöpaikat ovat jo alun perin olleet ongelmallisia palkansaajien yhdenvertaisuusnäkökulmasta.
Työmarkkinoille pääsyä ollaan myös helpottamassa poistamalla työnantajamaksut kahden ensimmäisen työvuoden aikana nuoria tai vastasaapuneita työllistäviltä työnantajilta. Työnvälityspalvelujärjestelmä ja työttömyysvakuutusjärjestelmä menevät remonttiin. Työttömyysvakuutusjärjestelmä uusitaan joustoturva-mallin (flexicurity) mukaiseksi ja avataan suuremmalle joukolle työssä olevia. Mallin perustana ovat ansiotulot ja siihen tulee porrastus sekä asteittain pienennys työttömyyden keston pidetessä.
Kipukohtia myös työlainsäädännössä
Irtisanomislaki on puhuttanut Ruotsissakin jo pidemmän aikaa. Keskustelua on käyty joustojen lisäämisestä ja työntekijöiden turvan säilyttämisestä. Centerpartiet on esittänyt, että vuorojärjestysperiaatteesta pitäisi luopua sellaisissa yhtiöissä, jossa on alle 50 työntekijää. Liberaaleilla taas on ollut selkeä kanta, että osaamisen on mentävä vuorojärjestyksen edelle irtisanomistilanteissa. Sosiaalidemokraatit taas ovat puolustaneet nykylakia ja painottaneet työntekijöiden turvaa joustojen edelle.
LAS-laki (lagen om anställningsskydd) säätelee Ruotsissa irtisanomisiin liittyvää menettelyä kuten vuorojärjestyssääntöjä työpulatilanteessa sekä henkilökohtaisia irtisanomisperusteita. Nykylainsäädännön mukaan alle kymmenen hengen yrityksissä vuorojärjestyssäännöstä voi poiketa kahden henkilön kohdalla. Käytännössä irtisanomistilanteessa ei siis riitä, että on ollut työnantajan palveluksessa pisimpään, vaan työntekijän on pystyttävä osoittamaan, että hänellä on myös riittävä osaaminen.
Uuteen yhteistyöohjelmaan on kirjattu irtisanomislakia uudistavan selvityksen käynnistäminen huhtikuussa 2019. Tavoitteena olisi saattaa lakimuutokset voimaan vuoden 2021 aikana.
Ruotsin palkansaajakeskusjärjestöt ovat huomauttaneet, että yhteistyöohjelmaan tehdyt kirjaukset irtisanomislain vuorojärjestyksestä ja muista työlainsäädännön muutoksista puuttuvat työmarkkinaosapuolien autonomiaan. Tällä voi olla pitkällä aikavälillä kielteisiä vaikutuksia työmarkkinoihin.
Työnantajapuoli on ehtinyt kiittelemään poliitikkojen työmarkkinaosapuolille luomia uudistamispaineita. Ruotsin elinkeinoelämän etujärjestö (Svensk Näringsliv) on jo kauan katsonut Tanskan suuntaan ja pitänyt siellä käytössä olevaa flexicurity-mallia hyvänä kehityssuuntana.
Uusi yhteistyöohjelma ei ole suoraan sivuuttamassa työmarkkinaosapuolien roolia, mutta siihen on sisäänkirjoitettu halu määritellä lopputulos. Yhteistyöohjelman mukaan hallitus tekee esityksensä työmarkkinaosapuolten ehdotuksen pohjalta, jos ne tulevat neuvottelutulokseen lain uudistamisesta ennen hallituksen omaa selvitystä. Neuvottelutuloksen pitää lisätä joustoja työmarkkinoille.
Ruotsin punavihreän hallituksen työelämälinjauksiin on siis luvassa merkittäviä muutoksia, jos pääministeriehdokas Stefan Löfven saa perjantaina valtiopäivien luottamuksen.
Maria Häggman
STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö