Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola vaatii hallitukselta toimia vanhustenhoidon kuntoon saattamiseksi. Valvira keskeytti Esperi Care Oy:n Ulrikan toiminnan 24. tammikuuta asiakasturvallisuutta uhkaavan toiminnan vuoksi. Suurin ongelma Ulrikassa kuten myös muissa hoivayksiköissä on liian pieni henkilöstömäärä.
Henkilöstömäärä ei saa enää jäädä palvelun tilaajan tai tuottajan vastuulle
– Henkilöstömäärä ei saa enää jäädä palvelun tilaajan tai tuottajan vastuulle, vaan siitä on säädettävä laissa, puheenjohtaja Paavola vaatii. Esperi Care ei ole ainoa hoivayritys, jossa on ongelmia. Myös muut yksityiset hoiva-alan ketjut kiristävät henkilöstömitoituksen liian tiukalle.
Vanhustenhoitoa on yritetty kehittää kaikilla mahdollisilla tavoilla paitsi turvaamalla riittävä henkilöstömäärä. Todellinen ongelma, josta myös muut ongelmat johtuvat, yritetään kiertää mahdollisimman tehokkaasti. Sitä tosiasiaa ei kuitenkaan voida unohtaa, että henkilökuntaa on aivan liian vähän.
Tästä seuraa, että asiakkaan perushoito kärsii, vessassa käyntejä ja pesukertoja on liian vähän, iltatoimet aikaistuvat kohtuuttomasti, vanhukset laitetaan sänkyyn jo iltapäivällä, lääkehoito ei ole aikataulussa, ulkoilutuksia ei ehditä tekemään, vanhukset makaavat ulosteissaan, ruokailuun ei ole riittävästi aikaa ja vaaratilanteet lisääntyvät. Hoitajat yrittävät uupuneina selvitä kaaoksesta.
Osa työntekijöistä vaihtaa työnantajaa uupumuksen vuoksi. – On palkattava enemmän vakituista, koulutettua hoitohenkilökuntaa ja sitä on oltava riittävästi, Paavola sanoo.
Työntekijöillä tulee olla aito mahdollisuus ilmoittaa työpaikan epäkohdista
Työntekijöillä tulee olla aito mahdollisuus ilmoittaa työpaikan epäkohdista ilman pelkoa vastatoimista. Työntekijöillä on lain mukaan ilmoitusvelvollisuus, ja työnantajan on puututtava välittömästi epäkohtiin. Esimerkiksi Esperi Care Oy:ssä työntekijöihin on kohdistunut vastatoimia, kun he ovat toteuttaneet ilmoitusvelvollisuuttaan. Työnantaja ei myöskään ole puuttunut epäkohtiin.
SuPer on tuonut vanhustenhoidon epäkohtia esiin yli vuosikymmenen ajan. Työnantajat ja päättäjät eivät ole tarttuneet epäkohtiin, vaan vaaratilanteet hoivayksiköissä ovat arkipäivää ja hoitajien jaksaminen todella vakava työsuojeluasia. Tilanteen on annettu päättäjien toimesta mennä yhä huonompaan suuntaan.
SuPer on vaatinut usean vuoden ajan maan hallitusta puuttumaan asiaan ja vaatinut lähes yksin henkilöstömitoitusta lakiin. Asian hylkäämistä on perusteltu sillä, että minimistä tulisi maksimi ja hyvät hoivayksiköt tiputtaisivat mitoitusta. On myös sanottu, että työnantajat osaavat huolehtia riittävästä henkilöstömitoituksesta ilman lakiakin.
– Kuten on nähty, eivät osaa eivätkä halua, Silja Paavola muistuttaa. Hyvät hoivayksiköt pitävät jatkossakin mitoituksen hyvänä, sillä ne haluavat antaa hyvää hoitoa. Huonoja yksiköitä varten tarvitaan laki, jotta edes minimimitoitus täyttyisi. Tarvitaan myös riittävät sanktiot lain noudattamatta jättämisestä.
SuPer on ollut lähiaikoina yhteydessä työsuojeluviranomaiseen, valvontaviranomaiseen ja/tai kuntaan usean Esperin, Attendon ja Mehiläisen yksikön osalta.
SuPerissa on lähes 90 000 jäsentä, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kasvatusalalla julkisella ja yksityisellä sektorilla.