Valtiovarainministeriön puheenvuoro hallitusohjelmaneuvottelujen ja tulevan neljän vuoden talouspolitiikan taustoittamiseksi oli positiivinen yllätys.
Valtion ylimmäinen kirstunvartija on vuodesta 1991 tarjonnut politiikalle taustoittamista ja linjanvetoja. Aika ajoin on pölinää ollut siitä, onko virkamiehillä oikeus käyttää tämmöisiä puheenvuoroja. On vaadittu virkamiehiä pysymään lestissään. Olen jyrkästi eri mieltä: virkamiesten tehtävänä on tuoda perustellut näkemyksensä esille. Ei haittaa vaikka sekaan uppoaa hieman politiikkaakin. Kyllä se sieltä keskustelussa pois siivilöidään.
Jos tarkastelee neljän vuoden takaista vastaavaa paperia (21 sivua) tuoreimpaan linjapaperiin (202 sivua) voi tehdä muutaman mielenkiintoisen havainnon.
Yksi on ja pysyy. Ikävä kyllä. Se on kestävyysvajeen käyttö esitysten perustelussa. Koko kestävyysvaje numerollisena laskelmana joutaa roskikseen. Laskelman taustaoletusten epävarmuus on niin suurta, ettei kestävyysvajeesta ole talouspolitiikan mittatikuksi.
Neljä vuotta sitten ministeriö laati 17 kohdan ohjelman. Ne olivat melko konkreettisia esityksiä. Kärjessä oli 6 miljardin leikkauslista. Nyt lista on kahden miljardin mittainen.
Nyt on enemmän analyysiä ja vähemmän politikointia. Hyvä niin.
Tavoitteeksi asetetaan 75 %:n työllisyysaste. Vaikka mittari on hieman karkea, se kelpaa tavoitteeksi. Keinoja ministeriö ei ylen tarkasti yksilöi. Keinojen iso linja on viisas: tarvitaan sekä menosäästöjä että verojen korotuksia. Toisin kuin neljä vuotta sitten nyt korostuu erityisesti toimintojen tehostaminen ei niinkään suoraviivaiset leikkaukset. Tämä on erittäin viisas linjaus.
Huomioitavaa on, kuinka ministeriön puheenvuoron näkökulmassa on havaittavissa muutosta. Toki velkaantumisesta varoitellaan edelleenkin, mutta asioita katsotaan nyt laajemmasta näkökulmasta. Olisiko myös kansainvälisten talousjärjestöjen painopisteissä jo jokin aika sitten havaittu muutos rantautumassa Suomeenkin? Vähemmän dogmaattista leikkauspuhetta, tilalle laajempaa arviointia.
Neljässä vuodessa on tapahtunut paljon ja parempaan suuntaan. Tätä menoa nähdään neljän vuoden kuluttua vuoden 2023 hallitusneuvottelujen alla jo vallan kelpoinen paperi.
Ralf Sund, STTK:n pääekonomisti