Perustulon haasteet

Perustulo

Perustulo käsitteenä voi tarkoittaa nykyään lähes mitä vain. Perinteisesti sillä on kuitenkin tarkoitettu universaalia, vastikkeetonta sosiaaliturvan muotoa. Sen siis saavat kaikki (ainakin aikuiset) ilman erillistä hakemusta, riippumatta siitä onko sille tarvetta vai ei.

Erilaisia perustulomalleja on esitetty ainakin kymmeniä, mutta kaikki läpi käymäni törmäävät johonkin kolmesta ongelmasta.

  1. Tuen suuruus. Tuen täytyy olla riittävän suuri, jotta sillä voi elää myös kalliiden asumiskustannusten alueella joutumatta ankaraan köyhyyteen. Pienimmät esitetyt perustulot ovat olleet 500 euron luokkaa, joka ei suuressa osassa Suomea riitä edes vuokraan.
  2. Tuen rahoitettavuus. Jos tuki taas on niin suuri, että sillä kykenee elämään ilman muita tukia, se on vaikeasti rahoitettavissa. Esimerkiksi 800-1000 euroa kuukausitasolla olevat perustulot maksavat mansikoita. Veroasteiden täytyisi nousta todella korkeaksi. Lisäksi jokainen voi pohtia, miten vuokrat käyttäytyisivät, jos jokainen aikuinen kansalainen saisi tonnin kuussa vastikkeettomasti.
  3. Tuen kannustavuus. Jos taas päädytään tarkastelemaan kohtien 1 ja 2 puoliväliä, eli jonkinlaista maltillisen suuruista perustuloa, jonka päälle on mahdollista saada tarveharkintaisia etuuksia, tuki ei oikeastaan vähennä kannustinloukkuja eikä byrokratiaa. Nykymuotoisen sosiaaliturvan haasteet pääosin säilyisivät.

Perustulokokeilussa ei havaittu työllisyyden parantumista tarkasteluryhmässä

Herääkin kysymys, onko perustulo realistinen sosiaaliturvan muoto, jos siitä ei ole kyetty esittämään toteutettavissa olevaa, arvioinnit kestävää mallia. Aiheesta on puhuttu kymmeniä vuosia, mutta tulokset ovat olleet vähäisiä.

Vuonna 2017 järjestetyssä suomalaisessa perustulokokeilussa, johon osallistui 2000 henkilöä ja vertailuryhmä, ei havaittu työllisyyden parantumista tarkasteluryhmässä. Muita hyötyjä kyllä havaittiin, kuten vähemmän stressiä.

Perinteisesti pohjoismaisessa ajattelussa on lähdetty siitä, että sosiaaliturva on syyperusteinen ja vastikkeellinen.  Näin on hyvä olla jatkossakin.

Antti Koskela, STTK:n ekonomisti

***

STTK:n kannustinmalli uudistaa sosiaaliturvan palvelut edellä

Ajankohtaista

22.1.2025

Vähimmäispalkkadirektiivin kohtaloa ei ole sinetöity

Lue
21.1.2025

EU:n turvallisuuden ja kilpailukyvyn vahvistaminen ei saa merkitä työelämän unohtamista

Lue
21.1.2025

Synkästä syksystä sote-vaalikevääseen  

Lue
20.1.2025

Eläkeneuvotteluissa saavutettiin neuvottelutulos

Lue
17.1.2025

Pro ilmoitti lakoista teknologiateollisuuteen sekä kemianteollisuuteen

Lue
17.1.2025

Lotta Nuotio Tehyn vastaavaksi viestintäasiantuntijaksi 

Lue
17.1.2025

Onnistunut työllisyydenhoito elinvoimaisen kunnan keskiössä  

Lue
15.1.2025

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL liittyy Ammattiliitto Jytyyn

Lue