Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki vaatii, että kuntien ja – mahdollisesti toteutuvien maakuntien – mahdollisuudet vastata niiden vastuulle sälytettävistä palveluista varmistetaan tulevalla hallituskaudella. Nyt on jo Pihlajamäen mukaan nähtävissä, että kuntien rahoituspohja muuttuu jatkuvasti yhä epävakaammaksi ja sopeuttamistoimet uhkaavat. Valitettavasti usein ensimmäisenä säästökatseet kohdistuvat henkilöstön suuntaan.
”Tällä hetkellä kuntien mahdollisuudet pitää huolta kansalaisten peruspalveluista näyttää hälyttävältä, mikäli viime vuoden tilinpäätöskertomuksia on uskominen. Kuntien heikko taloustilanne näkyy pahimmillaan henkilöstön ylikuormittumisena, palvelujen supistumisena tai niistä säätämisestä johtuvana heikentyneenä laatuna, josta karmaisevimmat esimerkit ovat viime aikoina konkretisoituneet mm. vanhuspalveluissa.”
Kuluvana vuonna 180 kuntaa täyttää Pihlajamäen mukaan 21 kuntaveroprosentin mukaisen kriisikuntakriteeristön raja-arvon. ”Pääosa veroprosentin korottajista oli pieniä kuntia. Korotussyinä ovat olleet pääasiassa valtionosuuksien leikkaukset – vaikkei hallituksen suunnalta valtionosuusleikkauksia myönnetäkään.”
Pihlajamäki muistuttaa, että tulos painui negatiiviseksi viime vuonna Kuntaliiton laskelmien mukaan kahdessa kolmasosassa kuntia, kun vuonna 2017 miinusmerkkinen tulos oli vain joka kuudennessa kunnassa.
Valtionosuuksien putoamisen lisäksi useiden kuntien ahdinkoa lisäsi myös verotulokarttuman heikkeneminen mm. kilpailukykysopimuksesta johtuen. Kun tähän yhtälöön lisätään kuntien ja kuntayhtymien menojen kasvu yli kolmella prosentilla, yhtälö ei kerta kaikkiaan voi toimia.
Valtiovarainministeriön tekemä selvitys kertoo Pihlajamäen mukaan ikävää kieltä siitä, että kuntien menojen ja tulojen trendi oli viime vuonna täysin päinvastainen kuin mitä tarkoitus on ollut. Menot olivat kutakuinkin miljardin suuremmat kuin vuonna 2017.
”Tilinpäätöskertomuksista on selkeästä pääteltävissä, että negatiiviset vaikutukset johtuvat julkisen sektorin henkilöstön lomarahojen leikkausten lisäksi mm. palkankorotusten lähes nollalinjasta, palkansaajien vakuutusmaksujen korotuksista sekä työajan pidennyksestä. Osassa suurista kaupungeista ”ei niin hyvä tulos” voidaan suurimmalta osin laittaa heikon verokehityksen piikkiin. On toki poikkeuksiakin, mm. pääkaupunki Helsinki, jossa menee positiivisesta väestökehityksestä ja vahvoista tuloverokertymistä johtuen hyvin.”
Valtion kuntatalousohjelma kertoo, että valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus heikentää kuntataloutta kuluvana vuonna 254 miljoonalla eurolla. Mm. indeksijäädytyksen takia kunnilta jää tuloja saamatta, vaikka kustannukset kasvavat.
”On hyvä, että VM:ssä on päätetty käynnistää esiselvitys valtionosuusjärjestelmän kehittämiseksi. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuitenkin turvata kuntien mahdollisuudet järjestää riittävät peruspalvelut eri puolilla Suomea. Nehän muodostavat kuitenkin noin viidenneksen kuntien ja kuntayhtymien tuloista”, Pihlajamäki korostaa.
Lisätietoja: puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi