EU pyrkii kauppasopimuksillaan poistamaan tullimaksuja ja tariffeja ulkomaankaupasta. EU:lla on kauppasopimukset muun muassa Kanadan, Japanin, Meksikon ja Singaporen kanssa.
Yhteisen kauppapolitiikan määrittelyyn osallistuvat EU:n komissio, EU:n jäsenmaat (neuvosto) ja Euroopan parlamentti. Yhteinen kauppapolitiikka kattaa tavaroiden ja palveluiden kaupan, henkisen omaisuuden kauppanäkökohdat, julkiset hankinnat sekä ulkomaiset suorat investoinnit.
Lähes joka seitsemäs työpaikka Euroopassa riippuu viennistä, joten samalla kyse on kymmenien miljoonien ihmisten elannosta.
EU:n osuus maailmantaloudesta on yli 20 prosenttia ja osuus tavaraviennistä yli 15 prosenttia. EU-maista lähtevän viennin arvo oli vuonna 2017 yli 2500 miljardia euroa ja tuonti noin 2400 miljardia euroa. Lähes joka seitsemäs työpaikka Euroopassa riippuu viennistä, joten samalla kyse on kymmenien miljoonien ihmisten elannosta.
Tullien poistaminen helpottaa ulkomaankauppaa ja siten edesauttaa erityisen paljon Suomen kaltaisen pienen, vientivetoisen talouden menestystä. Voidaankin sanoa, että EU-jäsenyys helpottaa suomalaisyritysten tuontia, vientiä ja investointeja.
Lisäksi jäsenyys eurovaluutassa poistaa yrityksiltä valuuttakurssiriskiä ja valuutan vaihdosta tulevia kustannuksia. Siten myös eurovaluutan jäsenyys lisää suomalaista vientiä ja vientiteollisuuden työpaikkoja.
Suomen tavaravienti oli vuonna 2018 arvoltaan 63,8 miljardia euroa, josta noin 60 prosenttia suuntautui muihin EU-maihin. Kauppasopimusten avulla yritysten on helpompi laajentaa liiketoimintaansa ja löytää uusia markkinoita tuotteilleen. Samalla syntyy työpaikkoja, vaurautta ja hyvinvointia.
Antti Koskela
ekonomisti
STTK on mukana Vaadi faktat -kampanjassa, jonka taustalla ovat Eurooppalainen Suomi ry, Eurooppanuoret ry ja Fingo – Suomalaiset kehitysjärjestöt.
***