Viime viikolla, kun Suomessa keskityimme eduskuntavaalituloksen analysointiin ja spekuloimme tulevan hallituksen pohjasta, Euroopan parlamentti teki tämän kauden viimeiset päätökset Strasbourgissa. Samalla, kun hallitusneuvotteluja käydään täällä kotimaassa, meillä onkin jo vuorossa seuraavat vaalit, jotka määrittävät tulevaisuuttamme, eli Euroopan parlamenttivaalit.
Suhteessa eduskuntavaaleihin, EU-vaalit ovat Suomessa unioniin liittymisestä asti herättäneet vähemmän mielenkiintoa ja äänestysaktiivisuutta. Euroopan unionilla on kuitenkin suuri vaikutus Suomen politiikkaan ja kehitykseen.
Suomalaisen palkansaajan näkökulmasta on tärkeää, että tulevat parlamenttivaalit vahvistavat luottamusta Euroopan demokraattiseen järjestelmään ja että tuleva komissio kykenee luomaan realistisen ja Eurooppaa kehittävän ohjelman, joka vastaa unionin haasteisiin. Suomi on heinäkuun alussa siirtymässä EU:n puheenjohtajamaaksi juuri, kun seuraavaa komissiota ja sen ohjelmaa muodostetaan. Samaan aikaan päätetään myös EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä.
EU:n sisämarkkinat ovat Suomen talouskasvun ja työllisyyden tukipylväs. Seuraavassa komission ohjelman tulisikin jatkaa sosiaalisten oikeuksien parantamista ja kehittämistä unionissa, ja siten luoda konkreettista hyötyä EU-kansalaisten arkielämään. Työelämän lainsäädäntö ja EU:n sopimus- ja neuvottelujärjestelmän vahvistuminen täydentävät suomalaisten palkansaajien edunvalvontaa ja antavat suomalaisille oikeuksia koko EU:n alueella.
Euroopassa on suurten muutospaineiden keskellä
Keskustelu parlamenttivaaleista käy jo kuumana Brysselissä. Puheenaiheina ovat suuret EU:n tulevaisuuden teemat.
Maahanmuutto, terrorismi, taloudellinen tilanne, EU-maiden julkisen talouden tilanne ja työttömyys olivat kansalaisten mielestä unionin tulevaisuuden tärkeimpiä teemoja.
Eurobarometrin kyselyn mukaan maahanmuutto, terrorismi, taloudellinen tilanne, EU-maiden julkisen talouden tilanne ja työttömyys olivat kansalaisten mielestä unionin tulevaisuuden tärkeimpiä teemoja vaaleihin mentäessä.
Pohjoismaissa listaus näyttää vähän erilaiselta ja ilmastonmuutos on kiivennyt työllisyyden edelle viiden tärkeimmän teeman joukkoon. Kansalaisten listaamille teemoille on yhteistä paitsi se, että ne ovat suuria ilmiöitä myös se, että ne koskettavat kansalaista arjessa, eikä yksikään maa kykene ratkaisemaan niitä yksin.
Poliittisen tilanteen kehittymistä Euroopassa on kuukausi ennen eurovaaleja vaikea ennakoida. Iso-Britannian tilanne on edelleen epäselvä. Jos Britannian ero Euroopan unionista ei toteudu ennen 22. toukokuuta, on heidän järjestettävä eurovaalit. Maan äänestystulos voi vaikuttaa suuresti parlamentin valtasuhteisiin.
Etenkin jos Britannian Labour onnistuisi vaaleissa, se vaikuttaisi merkittävästi sosiaalidemokraattisen ryhmän kokoon parlamentissa. Tämä voisi antaa ryhmälle jopa mahdollisuuden nimittää seuraavan komission puheenjohtaja. Brittien konservatiivit eivät nimittäin kuulu Euroopan parlamentin konservatiiviseen (EPP) ryhmään, joka muuten näyttäisi ennusteiden mukaan säilyttävän suurimman puolueryhmän aseman.
Istuva europarlamentti on myös ensimmäistä kertaa linjannut, että seuraavalla komission puheenjohtajalla on oltava Euroopan parlamentin enemmistön tuki. Aikaisempi käytäntö, jossa komission puheenjohtaja on parlamentin suurimaan puolueen edustaja, ei enää riittäisi.
Ennakkosuosikkeja komission johtoon ovat EPP:n Manfred Weber, sosiaalidemokraattien Frans Timmermanns sekä Tanskan istuva komissaari, liberaaliryhmä ALDE:n ehdokas Margarethe Westager.
Puolueryhmät ovat kuitenkin viime vaaleissa käytetyn tavan mukaan nimenneet kärkiehdokkaita seuraavaksi komission puheenjohtajaksi. Ennakkosuosikkien joukossa on muun muassa EPP:n Manfred Weber, sosiaalidemokraattien Frans Timmermanns sekä Tanskan istuva komissaari, liberaaliryhmä ALDE:n ehdokas Margarethe Westager. Myös Brexit-sopimuksen pääneuvottelija Michael Barnierin nimi on ollut mukana keskusteluissa.
Euroskeptikoiden ja populististen puolueiden yhteistyöstä on myös keskusteltu paljon ennen vaaleja. Ainakin italialainen La Lega ja Saksan AfD ovat olleet aikeissa kerätä yhteen suurempaa euroskeptistä Kansoille ja kansanvaltioille -ryhmää parlamenttiin. Tämä liittouma näyttäisi kuitenkin epäonnistuvan, koska useiden maiden populisteilla on vaikeuksia liittoutua venäjäystävällisen La Legan kanssa.
Äänestäminen on konkreettinen tapa vaikuttaa
Viime EU-vaaleissa suomalaisista 39,1 prosenttia äänioikeutetuista käytti oikeuttaan. Koko EU:n keskiarvo oli 42,6, mutta esimerkiksi Ruotsissa (51,1 %) ja Tanskassa (56,3 %) prosentit olivat korkeammat. Suomalaisten alhaiselle äänestysprosentille on esitetty monia argumentteja. Usein pohdinnoissa todetaan, etteivät unionin hyödyt näy tavalliselle kansalaiselle. Tämä on merkillepantavaa, kun suomalaiset kuitenkin suhtautuvat koko ajan yhä positiivisemmin unioniin ja uskovat sen hyötyihin. (Eurobarometri)
Matala äänestysprosentti on huolestuttava EU:n demokraattisen kehityksen kannalta, mutta vaikuttaa myös merkittävästi siihen politiikkaan mitä Suomi EU:ssa ajaa, ja sen oikeutukselle. Tällä hetkellä yli 60 prosenttia suomalaisista ei käytä oikeuttaan äänestää EU-vaaleissa. On myös merkillepantavaa, että koska äänestysaktiivisuus on matala myös useassa muussa maassa, valtasuhteet eurooppalaisessa politiikassa voisivat muuttua merkittävästi, jos äänestysaktiivisuus lisääntyisi.
Suomessa olisikin nyt hallituksen muodostuksen rinnalla tärkeää käydä poliittista keskustelua siitä, mitä haluamme Euroopan unionilta ja miten tärkeää meidän kaikkien kannalta on äänestää!
Maria Häggman, STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö
***
STTK on mukana Vaadi faktat -eurovaalikampanjassa
EU varmistaa reilun kaupankäynnin muun maailman kanssa