Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki vaatii kuntatalouden äärimmäisen huolestuttaviksi kasvaneisiin rahoitusongelmiin mahdollisimman pikaista ratkaisua mm. lisääntyneiden yhteistoimintaneuvottelujen vuoksi. Pihlajamäki puhui 3.5. Jytyn Megaristeilyn avajaisissa, johon osallistuu lähes tuhat jytyläistä.
”Helppoja ratkaisuja ei tuleva hallituskaan pöydälleen saa, sillä yhteistoimintaneuvotteluja käydään kasvavassa määrin eri puolilla Suomea niin pienissä kuin suuremmissakin kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja kuntayhtymissä viime vuosina tehtyjen valtionosuusleikkausten seurauksena. Myös kolmannen sektorin tukileikkaukset ovat pakottaneet jo muutaman vuoden ajan useat alalla toimivat yhdistystyönantajat yhteistoimintaneuvottelujen tielle.
Yhteistoimintaneuvotteluja käydään kasvavassa määrin eri puolilla Suomea niin pienissä kuin suuremmissakin kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja kuntayhtymissä.
Esimerkkeinä talousvaikeuksissa kamppailevista ja yt-neuvotteluja alkuvuoden aikana ja parhaillaan käyvistä tai käyneistä kunnista ovat Pihlajamäen mukaan mm. Rovaniemi, Kouvola, Vaasa, Savonlinna, Kiuruvesi, Kaavi, Joroinen, Jämsä, Lappeenranta, Taipalsaari sekä lisäksi Työterveyslaitos, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Karelia ammattikorkeakoulu Joensuussa, Saimaan ammattiopisto Lappeenrannassa, Kymenlaakson sote-palvelujen kuntayhtymä ja Kuopion yliopistollinen sairaala”, Pihlajamäki luettelee.
Kuntien rahoituspohja on muuttunut jatkuvasti yhä epävakaammaksi
”Nyt on selkeästi nähtävissä, että kuntien rahoituspohja on muuttunut jatkuvasti yhä epävakaammaksi ja talouden sopeuttamistoimet uhkaavat yhä useampaa kuntaa. Huolestuttavinta säästötoimenpiteissä on se, että ensimmäisenä säästökohteita haetaan palveluja kuntalaisille tuottavan henkilöstön suunnasta.”
Kuntaliiton mukaan viime vuonna 196 kunnassa tulos painui miinusmerkkiseksi, kun vuonna 2017 miinusmerkkistä tulosta tehtiin 55 kunnassa. Kuntatalouden tila on ollut yhtä huono vuoden 2018 lisäksi vain yhtenä vuonna aikaisemmin viimeisen 20 vuoden aikana.
Tänä vuonna 180 kuntaa täyttää 21 kuntaveroprosentin mukaisen kriisikuntakriteeristön raja-arvon. Kuntaveron korotussyinä ovat olleet pääasiassa valtionosuuksien leikkaukset. Nykyhallituksen aikana on kuntien peruspalvelubudjetteja leikattu ja kunnilta viety Kuntaliiton laskelmien mukaan 850 miljoonaa.
Valtionosuuksien vähenemisen lisäksi kuntien ja kuntayhtymien ahdinkoa ovat olleet heikentämässä kilpailukykysopimuksen seurauksena tapahtunut verotulokarttuman pienentyminen.
Valtionosuuksien vähenemisen lisäksi kuntien ja kuntayhtymien ahdinkoa ovat olleet heikentämässä kilpailukykysopimuksen seurauksena tapahtunut verotulokarttuman pienentyminen. Julkisen sektorin eli kuntien, kirkon ja valtion työntekijöiden lomarahojen leikkaus lohkaisi kuntien verotuloista melkoisen palan.
”Kun tähän yhtälöön lisätään samaan aikaan tapahtunut menojen kasvu yli kolmella prosentilla, yhtälö on ollut ja on kestämätön. Kuntatalous on mahdollista pelastaa vain lopettamalla valtionosuuksien leikkaaminen. Siinä tulevan hallituksen ohjelmatyölle ensi alkuun konkretiaa. Lakisääteisten tehtävien vähentäminen on toki myös mahdollista, mutta se tarkoittaisi enenevässä määrin kuntien peruspalveluiden heikkenemistä ja lisäisi kuntien välistä eriarvoisuutta.”
Sote- ja maakuntauudistuksen kaatumisen jälkeen tulevalla hallituksella on edessään mammuttihankkeita, joista vähäisin ei ole sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Ja kaatunut sote-uudistuskin olisi pantava uudelleen valmisteluun, sillä sitä jos mitä tarvitaan.
Lisätietoja: puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756
***
STTK kannattaa yhteistoimintalain täysremonttia