Edessä ovat eurovaalit ja monelle nuorelle ensimmäinen mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti eurooppalaiseen politiikkaan äänestämällä omaa ehdokastaan.
Suomella on toiseksi heikoin nuorten osallistuminen koko unionissa.
Vuoden 2014 eurovaaleissa 90 prosenttia Suomen nuorista ei käyttänyt oikeuttaan äänestää. Alhainen äänestysprosentti, joka 18-24 vuotiaiden joukossa oli vain kymmenen prosenttia, on todella pysäyttävä. Sen pitäisi herättää meidät kaikki keskustelemaan enemmän poliittisesta vaikuttamisesta. Suomen äänestysprosentti EU-vaaleissa on ylipäätään heikko (39,1% viime vaaleissa) mutta nuorten keskuudessa olemme aivan Euroopan häntäpäässä. Suomella on toiseksi heikoin nuorten osallistuminen koko unionissa. Koko EU:n tasolla äänestysaktiivisuus nuorilla oli 28 prosenttia.
Lukujen perusteella voisimme ottaa oppia naapurimaistamme. Ruotsalaisista nuorista 66 ja tanskalaisista 38 prosenttia äänestivät vuonna 2014. Tätä voi verrata kokonaisäänestysprosenttiin, joka oli Ruotsissa 49 ja Tanskassa 64. Virossa vastaavat luvut ovat 16 nuorille ja 49 koko väestön tasolla.
Nuorten erityisen vähäinen aktiivisuus juuri eurovaaleissa on demokratian ja EU:n legitimiteetin kannalta huolestuttava. Samalla Eurobarometri osoittaa, että nuoret entistä enemmän kokevat olevansa eurooppalaisia ja katsovat Suomen hyötyvän EU:sta. Vaalien lähestyessä on siis toivoa, että mielenkiinto Eurooppaa kohtaan ja sekä kansalliset että EU-tason kampanjat toisivat muutosta viime vaaleihin ja nuoret löytäisivät paremmin uurnille.
Vaikuttaminen kiinnostaa nuoria
Vaikuttaminen kiinnostaa monia nuoria. Suuret tulevaisuuden haasteet, kuten esimerkiksi ilmastokysymys, on osoittautunut tärkeäksi prioriteetiksi juuri nuorten keskuudessa. Ehkä eniten kansainvälistä huomiota herättänyt esimerkki tästä on ruotsalainen Greta Thunberg ja hänen jo ilmiöksi kasvanut lakko ilmaston puolesta (#FridaysforFuture).
Myös STTK on sekä Suomessa että kansainvälisesti palkansaajien Eurooppa-tason järjestössä ETUC:ssa ottanut vahvasti kantaa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, oikeudenmukaisen siirtymän puolesta sekä tukenut nuorten ilmastolakkoilua.
Nuoria tulee kannustaa lähtemään vaaleissa ehdolle ja heille on tarjottava luottamuspaikkoja.
EU-vaalien lähestyessä puolueiden ja ehdokkaiden on otettava vastuuta edistyksellisen demokratian toteutumisesta kohdistamalla vaalityötään myös nuorille. Yhteiskunta ikääntyy kovaa vauhtia ja ikääntyneiden määrä suhteessa nuoriin ikäpolviin kasvaa. Sitä suuremmalla syyllä on tärkeää saada nuoret kiinnostumaan vaaleista. Nuoria tulee kannustaa lähtemään vaaleissa ehdolle ja heille on tarjottava luottamuspaikkoja.
Meidän on myös jatkuvasti – ja nuortenkin kanssa – käytävä keskustelua demokratiasta, osallistumisesta ja yhteiskuntavaikuttamisesta. Äänestäminen on yksi voimakkaimmista keinoista vaikuttaa politiikkaan ja kehitykseen. Se antaa sekä nuorille että vanhemmille mahdollisuuden olla mukana määrittämässä yhteisiä linjauksia.
Koska nuoret ovat ikääntyvän Euroopan tulevaisuus, on äärimmäisen tärkeää heidän antaa 26.5 äänensä europarlamenttivaaleissa. Silloin nuoret ovat mukana vaikuttamassa Euroopan unionin tulevaisuuteen.
Maria Häggman, kansainvälisten asioiden päällikkö
Saana Simonen, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja
***
Onko EU:ssa kaikki valmista vai kannattaisiko äänestää?
Eurovaalien tulokset ja palkansaajan asema Euroopassa