26. toukokuuta järjestetään Suomessa jo kuudetta kertaa Europarlamenttivaalit. EU-vaaleissa äänestät henkilöä, jonka haluat edustavan sinua parlamentissa. Parlamentin edustajat tekevät päätöksiä Eurooppatason lainsäädännöstä ja budjetista. He päättävät myös muun muassa kauppasopimuksista ja tarkastavat EU-instituutioiden toimintaa ja yhteisten varojen käyttöä. Parlamentti valitsee myös Euroopan komission johtajan ja nimittää komission.
Maailman toiseksi suurimmat vaalit – noin 400 miljoonaa äänioikeutettua
Europarlamenttivaalit ovat maailman toiseksi suurimmat vaalit ja niissä on kaikkiaan noin 400 miljoonaa äänioikeutettua Euroopan kansalaista. Samalla kyseessä on kuitenkin 28 erilliset kansalliset vaalit, joissa jokainen EU-maa valitsee omat edustajansa 751-paikkaiseen parlamenttiin.
Paikat jaetaan suhteessa jäsenmaiden kokoon. Suurimmalla EU-maalla Saksalla on parlamentissa 96 paikkaa ja kaikista pienimillä mailla, joihin lukeutuu muun muassa Viro, on 6 paikkaa. Suomella on viime kaudella ollut 13 paikkaa, mutta jos Britannia eroaa EUsta ennen 22 toukokuuta, Suomi saa tasoituksessa lisäpaikan. Tällöin parlamentin paikkamäärää pienennetään myös 705 paikkaan.
Eri maiden edustajat, eli MEPit, eivät kuitenkaan parlamentissa edusta omaa maataan vaan puolueitaan ja niiden eurooppalaisia puolueryhmiä.
Eri maiden edustajat, eli MEPit, eivät kuitenkaan parlamentissa edusta omaa maataan vaan puolueitaan ja niiden eurooppalaisia puolueryhmiä. Ryhmän muodostamiseksi parlamentissa tarvitaan 25 jäsentä, vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta.
Euroopan kansanpuolueen ryhmä (EPP) ja Sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&D)
EU-parlamentin jäsenet järjestäytyvät eurooppalaisten puolueiden ja poliittisten ryhmien mukaan. Perinteisesti suurin ryhmä parlamentissa on Euroopan kansanpuolueen ryhmä (EPP), johon kuuluu Suomesta kokoomus. Toiseksi suurin ryhmä on ollut Sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&D), johon kuuluu sosiaalidemokraatit. Nämä kaksi puolueryhmää ovat perinteisesti pitkälti johtaneet parlamentin työtä.
Konservatiivien ja reformistien ryhmä (ECR) ja Allianssi kansakuntien Euroopan puolesta (AEN)
Parlamentissa on kahden perinteisesti suurimman puolueryhmän lisäksi myös muita ryhmiä. Perussuomalaiset liittyivät 2014 kolmanneksi suurimpaan ryhmään, konservatiivien ja reformistien ryhmään (ECR). Puolueen johtaja Jussi Halla-aho on ollut vaalikauden aikana kuitenkin mukana myös Allianssi kansakuntien Euroopan puolesta (AEN) ryhmän keskusteluissa, joita vetää italialainen La Lega-puolue ja Saksan AfD.
Eurooppalaiset Vihreät (Greens/EFA (GUE/NGL) ja Euroopan yhtyneen vasemmiston ryhmä (GUE/NGL)
Viime vaalien neljänneksi suurimassa parlamentin ryhmässä Euroopan Liberaalidemokraattien ryhmä ALDEssa, kuuluu Suomesta sekä Keskusta että RKP. Suomen vihreät kuuluvat Eurooppalaiseen Vihreät/Euroopan vapaa allianssi ‑ryhmään (Greens/EFA) ja Vasemmistoliitto Euroopan yhtyneen vasemmisto/Pohjoismaiden vihreän vasemmiston konfederaatioryhmään (GUE/NGL). Lisäksi parlamentissa on vielä Euroopan itsenäisten demokraattien allianssi -ryhmää (ADIE), jossa Suomesta ei ole edustajaa.
Euroopan parlamentissa puoluekuri ei ole tiukkaa – asioita edistetään koalitioiden avulla
Asioita viedään Euroopan parlamentissa eteenpäin puolueryhmien ja verkostojen kautta sekä luomalla koalitioita. Parlamentissa ei ole hallitus-oppositio asemaa, eikä samantyyppistä tiukkaa puoluekuria, johon olemme Suomessa tottuneet. Puolueryhmät toki tekevät linjauksia ja vaikuttavat edustajien äänestyskäyttäytymiseen, mutta monet kysymykset myös jakavat niitä.
Asioita viedään Euroopan parlamentissa eteenpäin puolueryhmien ja verkostojen kautta sekä luomalla koalitioita.
Suurten maiden painoarvo on parlamentissa suuri koska heillä on paljon paikkoja, mutta pienenkin jäsenmaan edustajat voivat profiloitua verkostoitumalla ja keskittymällä äänestäjilleen tärkeisiin teemoihin. Suomalaiset edustajat ovatkin olleet tässä varsin taitavia ja löytyvät usein vaikutusvaltaisimpien MEPien listan kärkipäästä.
Kun äänestät EU-vaaleissa kannattaa siis valita ahkera ja verkostoituva ehdokas, joka edustaa omia arvojasi ja haluaa edistää EU:ssa sinulle tärkeitä asioita. Tärkeintä on osallistua vaaleihin ja varmistaa, että me suomalaisina olemme mukana tukemassa demokratiaa ja vaikuttamassa EU-politiikkaan, joka unionin jäsenmaana on myös meidän sisäpolitiikkaa.
Maria Häggman, STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö
***
Onko EU:ssa kaikki valmista vai kannattaisiko äänestää?
STTK on mukana Vaadi faktat -eurovaalikampanjassa
Eurovaalien tulokset ja palkansaajan asema Euroopassa