Vaikka Sipilän hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus kaatuikin, ei sote-uudistuksen tarve ole kadonnut mihinkään. ”Uudistus tarvitaan ja kunnissa ja alueilla vuosien aikana tehty hyvä pohjustustyö on hyödynnettävä siinä laajuudessa kuin se on vain mahdollista”, korostaa Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki.
”Edetään uudistuksessa uuden hallituksen aikana miltä pohjalta hyvänsä, ainakin sote-kuntayhtymäpohjainen eteneminen lainsäädäntöä uudistaen on nopeallakin aikataululla mahdollista. Yhteistyön rakentamista ns. laajemmille hartioille on jo tapahtunut useissa maakunnissa ja sairaanhoitopiireissä, mm. Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä sekä myös Etelä-Pohjanmaalla. Ja valmistelutyö jatkuu mahdollisesti kesäkuussa nimitettävän uuden hallituksen käytännön toimenpiteitä ja jatkolinjauksia odotellessa”, huomautti Jyty Alajärven 40-vuotisjulhlassa 17.5. puhunut Pihlajamäki.
”Tärkeää olisi nyt, että uuden soten työstäminen jatkuu hallitusneuvotteluissakin väläytellyn valtakunnallisen parlamentaarisen valmistelun pohjalta. Normaalisti parlamentaarinen valmistelu on merkinnyt sitä, että mukana ovat olleet kaikki eduskuntapuolueet”, Pihlajamäki muistuttaa.
Sote-kustannukset kasvavat rajusti
Pihlajamäki huomauttaa, että sote-kustannukset kasvavat Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan lähivuosikymmenenä dramaattisesti. Koko maan tasolla niiden on ennustettu nousevan vuoteen 2030 mennessä 77 %. Samaan aikaan vanhusväestön määrä kasvaa 30 prosenttia. Yli 75-vuotiaiden määrän arvioidaan koko maassa olevan vuonna 2030 lähes 800 000 eli noin 300 000 enemmän kuin vuonna 2017.
Tilastokeskuksen julkaisemien tuoreimpien tilastojen mukaan sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat Manner-Suomessa 3235 euroa asukasta kohden vuonna 2017. Maakunnittain vertaillen suurimmat kustannukset olivat Kainuussa, jossa euroja käytettiin noin 4000 euroa asukasta kohden. Ja esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla vastaava luku oli 3500 euroa.
”Jotta sote-palvelut saataisiin tulevaisuudessa toimimaan aiempaa jouhevammin ja samalla kustannustehokkaammin, tuleva sote vaatii yhtenäiset ICT-järjestelmät. Niillä mahdollistetaan parempi asiakastiedon liikkuminen ja tiedolla johtaminen. Hajanaiset tietojärjestelmät pirstaloivat tiedon ja takkuavat hallintoa, ja luovat siten tehottomuutta.”
Vanhuspalveluissa hoitajamitoituksen kasvattaminen ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoidossa oli alkuvuoden yksi tärkeä puheenaihe, johon uudelta hallitukselta odotetaan linjauksia. Hoitoalalla, mm. vanhusten kotihoitopalveluissa, on tällä hetkellä huutava henkilöstöpula, joka asettaa omat vaateensa mm. alan koulutussatsauksiin.
Pihlajamäki korostaa, että sote- ja maku-uudistus laittoi käyntiin ns. sote-sektorin tukipalveluissa ja laajemmaltikin myllerryksen, joka on kohdistunut konkreettisesti erityisesti talous- ja hallintohenkilöstöön.
”Mahdolliset työnantajavaihdokset aiheuttavat huolta paitsi työsuhteen pysyvyydestä, myös muuttuneiden työtehtävien oppimisesta ja hallitsemisesta. Koulutukseen ja perehdyttämiseen pitää varata sekä aikaa että rahaa. Myös henkilöstön hyvinvointi ja muutosvalmennus pitää valmistella henkilöstöedustajien kanssa”, Pihlajamäki vaatii.
Lisätietoja: puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi
Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto.