Yritykset tarjoavat yhä vähemmän koulutuspäiviä työntekijöilleen, ilmenee Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrista. Julkisella sektorilla työntekijät saavat koulutuspäiviä yksityistä sektoria enemmän. Osaaminen on paitsi kilpailukyvyn, mutta myös jaksamisen edellytys ja siksi Toimihenkilöliitto ERTO kannustaa koulutuksen lisäämiseen.
Vuonna 2018 työntekijät osallistuivat työnantajan maksamaan koulutukseen keskimäärin 4,8 päivää. Viimeisen viiden vuoden aikana päivien määrä on ollut alimmillaan koko 2000-luvun aikana eli keskimäärin 4,6 päivää vuodessa. Esimerkiksi vielä 2000-luvun alussa ensimmäisten viiden vuoden aikana koulutuspäiviä oli keskimäärin 6,2 vuodessa. Koulutuspäiviä on siis leikattu yli 20 prosenttia.
Tämä käy ilmi vuosittain julkaistavasta Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2018 työolobarometrin ennakkotiedoista.
— Työelämän murros ja digitalisaatio edellyttävät, että työntekijöiden osaamista päivitetään yhä enemmän. Vaatimusten kasvaessa heitä koulutetaan kuitenkin aiempaa vähemmän. Tilanne on hälyttävä. Suomella ei ole varaa rapautuvaan osaamiseen, sanoo Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen.
Koulutus parantaa myös työssä jaksamista
Varsinkin vaalien alla keskusteltiin paljon elinikäisestä ja jatkuvasta oppimisesta työpaikoilla.
Toimihenkilöliitto ERTO kannustaakin yrityksiä konkreettisiin toimiin lisäämällä koulutuspäiviä kilpailukyvyn ja osaamisen takaamiseksi. Ammatillisella lisäkoulutuksella voi olla myös yllättäviäkin vaikutuksia.
— Jäsenillemme tehdyssä kyselyssä tuli ilmi, että parhaiten jäseniemme työssä jaksamista parantaisi ammatillinen lisäkoulutus. Kouluttamalla yritykset saisivat siis paremmin voivaa ja osaavampaa henkilöstöä. Tällä olisi varmasti merkittävä tuottavuusvaikutus, Juri Aaltonen sanoo.
Koulutus jakautuu epätasaisesti
Työelämäbarometri osoittaa, että vaikka myös julkisella sektorilla koulutuspäivät ovat vähentyneet, koulutus on yleisempää julkisella sektorilla yksityiseen verrattuna. Vuonna 2018 valtion työntekijät saivat keskimäärin kahdeksan koulutuspäivää.
Erityisesti ylempien toimihenkilöiden koulutuksen kesto on lyhentynyt 2000-luvulla, mutta he saavat kuitenkin edelleen koulutuspäiviä muita ryhmiä enemmän. Vuonna 2018 koulutuksessa olleet ylemmät toimihenkilöt käyttivät koulutukseen keskimäärin 5,4, alemmat toimihenkilöt 5,1 ja työntekijät 3,4 päivää.
Mitä enemmän palkansaajalla on koulutusta, sitä enemmän häntä koulutetaan. Mitä vähemmän henkilöllä on koulutusta, sitä vähemmän työnantaja häntä kouluttaa.
— Työelämää vaivaa koulutuksen epätasa-arvo. Mitä enemmän palkansaajalla on koulutusta, sitä enemmän häntä koulutetaan. Mitä vähemmän henkilöllä on koulutusta, sitä vähemmän työnantaja häntä kouluttaa. Osaamisvaatimusten kasvaessa tilanteen on pakko muuttua, sanoo Juri Aaltonen.
Toimihenkilöliitto ERTO lupaa olla osaltaan mukana kouluttamassa.
— Tarjoamme jatkossa jäsenillemme koko ajan enemmän ammatillista lisäkoulutusta tukeaksemme heidän osaamistaan ja jaksamistaan muuttuvassa työelämässä. Toivomme, että yritykset sekä muut ammattiliitot tekevät samoin.
Yhteyshenkilöt
Puheenjohtaja Juri Aaltonen
040 553 8536
juri.aaltonen@erto.fi
***
STTK:n kysely: Suomalaiset haluavat päivittää osaamistaan