Paikalliseen sopimiseen on tahtoa, ei riittävästi taitoa

Paikallinen sopiminen

STTK:laisten jäsenliittojen henkilöstön edustajista joka kolmas kokee, että paikalliseen sopimiseen on työpaikalla riittävät edellytykset ja joka kolmas kokee, että mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen on jonkin verran. Kolmannes henkilöstön edustajista sen sijaan kokee, ettei riittäviä edellytyksiä paikalliseen sopimiseen työpaikalla ole. Haasteellisinta vastaajien mukaan on sopia erityisesti paikallisesti palkoista ja muista korvauksista.

Tiedot ilmenevät STTK:n jäsenliittojensa henkilöstön edustajille tekemästä barometristä, jonka STTK julkaisee kokonaisuudessaan myöhemmin. Henkilöstöedustajien barometri toteutetaan kahden vuoden välein. Barometriin vastasi 1791 henkilöstön edustajaa.

Henkilöstön edustajan työ edellyttää riittävää ajantasaista tietoa työpaikan tilanteesta. Vain 40 prosenttia vastaajista kokee saaneensa hyvin tietoa työpaikkansa taloudellisesta tilanteesta.
– Riittämättömien tietojen varassa neuvotteleminen ja sopimukseen pääseminen on vaikeaa. On selvää, että henkilöstön edustajien tiedonsaantia on lisättävä, jotta henkilöstön edustajilla on aidot vaikutusmahdollisuudet ja paikallinen sopiminen voi myös käytännössä edetä, johtaja Katarina Murto toteaa.

Neuvotteluaseman oltava tasaveroinen

STTK:n jäsenliittojensa luottamusmiehille tänä keväänä tehdyn paikallista sopimista koskevan erilliskyselyn perusteella luottamusmiehet suhtautuvat kuitenkin paikalliseen sopimiseen pääosin myönteisesti. Kolmasosa (36 %) on sitä mieltä, että paikallisen sopimisen mahdollisuuksia ja laajuutta tulisi jopa jonkun verran lisätä. Suurimpana esteenä ja vaikeutena pidetään sitä, että paikallisesti sovittaessa henkilöstön asema ei ole riittävän tasaveroinen (59 %). 45 prosenttia kokee, että työnantaja sanelee ehdot.

Kyselyn perusteella edes luottamusmiehet eivät koe neuvotteluasemaansa riittävän tasaveroiseksi, vaikka heillä on neuvotteluosaamista, he tuntevat työ- tai virkaehtosopimusten sisällöt ja heillä on ammattiliittonsa tuki sekä parempi työsuhdeturva.

46 prosenttia kokee, että paikallisesti sovittaessa neuvottelutulokseen pääseminen on vaikeaa. 21 prosenttia pitää sitä erittäin vaikeana.
– Kokemukset työnantajan sanelusta viestivät luottamuksen puutteesta monilla työpaikoilla ja siitä, että aito tahto neuvotella ja hakea molempia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja ei riittävän hyvin toteudu, Murto toteaa.

Paikallisesti sovittaessa luottamusmiehet toivovat hyötyjä työhyvinvoinnin lisääntymiseen (73 %), vaikutusmahdollisuuksien lisääntymiseen omaan työhön (52 %) ja työn joustavuuuteen (48 %).

Paikallista sopimista koskevaan kyselyyn vastasi 631 STTK-laisten sopimusalojen luottamusmiestä. Tulokset ovat suuntaa-antavia ja vastaavat muita järjestön luottamushenkilöille tekemiä kyselyitä.

Luottamusta ja neuvottelukulttuuria vahvistettava

STTK korostaa, että työntekijöiden vähimmäisehtojen turvaamiseksi tarvitaan kattavat työ- ja virkaehtosopimukset. Työn murroksen ja työelämässä tapahtuvien kiihtyvien muutosten sekä teknologian kehityksen myötä paikallisen sopimisen edistäminen on tärkeää.

– Kun huomioidaan työnantajien direktio-oikeus ja työntekijöiden vähimmäisehtojen suojan tarve sekä neuvotteluasema työpaikoilla, tarkoituksenmukaisinta on edistää paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Jotta paikallinen sopiminen voi käytännössä edetä, se edellyttää luottamuksen, tasaveroisemman neuvotteluaseman ja paremman neuvottelukulttuurin lisäämistä työpaikoilla, Murto toteaa.

Kysely henkilöstön edustajilta: Paikallinen sopiminen

Lisätietoja:

Katarina Murto, johtaja, edunvalvonta

puh: 050 568 9188

Paikallinen sopiminen

***

Paikallinen sopiminen ei onnistu direktiolla

Ajankohtaista

6.10.2025

Vanhuksillakin on oikeus yhteisöllisyyteen, onneen ja turvallisuuteen

Lue
3.10.2025

Tehy arvioi Helsingin hovioikeuden tuomion Kätilöopiston työntekijöiden vahingonkorvausvaateiden hylkäämisestä ja päättää mahdollisista jatkotoimista perehtymisen jälkeen

Lue
3.10.2025

Ensihoitovalmius on heikentynyt – Muuttuva lainsäädäntö edellyttää hyvinvointialueilta lisäresursseja

Lue
3.10.2025

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Suomalainen metsänhoito voi olla yhtä aikaa tehokasta ja kestävää

Lue
2.10.2025

MVL hakee viestintä- ja sidosryhmäasiantuntijaa

Lue
2.10.2025

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sekä metsäasiantuntijoiden puheenjohtaja Stefan Borgman 130-vuotiaan järjestön kokouksessa: Metsiltä odotetaan paljon

Lue
2.10.2025

Tehy vaatii hallitusohjelman noudattamista – kaikkia sote-alan työntekijöitä on suojeltava työväkivallalta

Lue
1.10.2025

Metsäammattilaiset kokevat metsäkeskustelun mediassa yksipuoleisena ja tunneperäisenä

Lue