Euroopan parlamentin vaalit on käyty. Muutokset ovat suuria, mutta osin ennakoituja. Suurena ilmiönä on sirpaloituminen ja suurimpien ryhmien aseman heikkeneminen.
Vuodesta 1979 lähtien europarlamentin kaksi suurinta ryhmää, keskustaoikeustolainen EPP ja keskustavasemmistolainen S&D, ovat hallinneet yli puolta meppipaikoista. Nyt näin ei enää ole. EPP ja S&D saivat ennen tarkastuslaskentaa vain 326 paikkaa 751:stä. Molemmat kärkiryhmät menettivät noin 35-40 paikkaa edelliseen vaaliin nähden.
EU:n päätöksenteko sirpaloituu
Toisin sanoen EU:n päätöksenteko sirpaloituu. Yli sadan euroedustajan ryhmiä muodostettaneen aiemman kolmen sijaan nyt neljä. Päätöksenteon kannalta se tarkoittaa vaihtelevien koalitioiden mahdollisuuksia eri kysymyksissä.
Kevään eduskuntavaaleissa nähtiin vastaavanlainen ilmiö. Suurimman puolueen prosenttiosuus oli 17,7, mikä on pienin kannatus, jolla Suomessa on voitettu eduskuntavaalit.
Vaalien selkeitä voittajia ovat liberaalien ALDE, Vihreät sekä erilaiset oikeistopopulistiset ja äärioikeistolaiset ryhmittymät.
Vaalien selkeitä voittajia ovat liberaalien ALDE, Vihreät sekä erilaiset oikeistopopulistiset ja äärioikeistolaiset ryhmittymät. Äärioikeiston kohdalla on tosin kysymysmerkkinä se, pääsevätkö ne yhteisymmärrykseen keskenään ja saavatko muodostettua yhtenäisen ryhmän. Jos saavat, se on europarlamentin toiseksi suurin ryhmittymä.
Euroopan ääniaktiivisuus nousi
Eräs eurovaalien tyypillinen ilmiö on erittäin matala äänestysaktiivisuus. Tällä kertaa aktiivisuus kuitenkin poikkeuksellisesti nousi sekä Euroopan tasolla että Suomessa. Euroopan ääniaktiivisuus nousi viiden vuoden takaisesta noin 42 prosentista peräti 50,5 prosenttiin. Suomessa jäätiin huomattavasti matalammalle tasolle, mutta aktiivisuus nousi meilläkin hieman.
Yksittäisten maiden tuloksista merkille pantavia ovat ainakin äärioikeiston nousu suurimmaksi puolueeksi Ranskassa ja Vihreiden merkittävä nousu Saksassa.
Aiemmin yksikään äärioikeistolainen tai oikeistopopulistinen puolue ei ole saanut eurovaaleissa ykköspaikkaa suurissa EU-maissa. Nyt Ranskan Kansallinen Rintama onnistui sen tekemään 25 prosentillaan, vaikkakin tätä kirjoitettaessa se on saamassa saman verran paikkoja kuin toiseksi sijoittunut liberaali En Marche.
Saksan Vihreät saivat 23 paikkaa ja ovat tuloksella maansa toiseksi suurin europuolue. Die Grüne ohitti selkeällä erolla kolmanneksi jääneet sosialidemokraatit.
Palkansaajan aseman kannalta varsinkaan äärioikeiston ja oikeistoliberaalien nousu ei liene myönteinen asia. He ovat profiloituneet täysin toisenlaisissa kysymyksissä. Sen sijaan Euroopan tasolla Vihreät ovat profiloituneet sosiaalikysymyksissä ja palkansaajaa koskevissa aloitteissa.
Niin kutsutussa EU:n sosiaalisessa pilarissa on 20 aloitetta, jotka koskevat muun muassa työterveydenhuoltoa, perhevapaaoikeuksia, elinikäistä oppimista ja sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Näiden etenemistä Euroopan ay-liike pyrkii edistämään.
Paljon jää muodostettavan komission varaan. Sen kokoonpano varsinkin työllisyys- ja talouskomissaarien osalta tulee kertomaan paljon siitä, minkälaiset edellytykset seuraavalla viisivuotiskaudella on edistää palkansaajan asemaa Euroopassa.
Antti Koskela
STTK:n ekonomisti