Heinäkuun alussa on Suomen vuoro toimia Euroopan neuvoston puheenjohtajamaana seuraavant puoli vuotta. EU:n puheenjohtajuuksia hoidetaan Lissabonin-sopimuksen mukaan kolmen maan ryhmissä ja Suomen kausi toteutetaan triossa edeltävän maan Romanian, ja seuraavan maan Kroatian kanssa. Puheenjohtajamaalla on kaksi tehtävää; johtaa puhetta EU:n neuvoston kokouksissa ja niiden alakokouksissa, sekä edustaa neuvostoa suhteessa muihin EU-toimielimiin.
Suomi on parlamentaarisessa valmistelussa määrittänyt kolme pääteemaa, jotka ovat kansalaisen rooli, ilmastonmuutoksen torjunta ja turvallisuus. Käytännössä ohjelman sisällöstä päättää tuleva hallitus ja pääministeri, joka johtaa Suomen EU-politiikkaa, mutta ohjelma on valmisteltu eduskunnassa puolueiden yhteistyönä ja ministeriöissä jo pidemmän aikaa. Puheenjohtajuus tulee Suomeen tilanteessa, jossa EU on taitekohdassa ja monista suurista EU:n tulevaisuuteen vaikuttavista asioista päätetään.
Suomen puheenjohtajuuskaudella suuria asioita pöydällä
Kun Suomi saa EU:n puheenjohtajan nuijan haltuunsa, on pöydällä runsaasti suuria asioita: Uuden EU- komission nimittäminen, sen 5-vuotisen ohjelman muodostaminen, EU:n 7-vuoden rahoituskehyksestä päättäminen ja Britannian ero EU:sta.
Samalla kun käydään poliittista keskustelua tulevasta komissiosta, jonka on tarkoitus aloittaa työnsä marraskuussa, päätetään myös pitkän aikavälin rahoituskehyksestä, joka ohjaa EU:n menoja seuraavat seitsemän vuotta. Pitkän aikavälin budjetista neuvotellaan ja päätetään ensin neuvostossa, jonka jälkeen myös parlamentin on annettava hyväksyntänsä budjetille.
Ennen kun uusi EU-komissio nimetään ja sen ohjelma muodostetaan, avoinna on myös muita korkeita EU-virkoja kuten esimerkiksi Euroopan keskuspankin johtaja, jossa Suomella on kaksikin nimeä kärkiehdokkaiden joukossa. Sekä Olli Rehn että Erkki Liikasen nimi on ollut näkyvästi esillä keskusteluissa.
Uuden komission muodostus lähti käyntiin jäsenmaiden pääministereiden epävirallisessa huippukokouksessa toukokuun eurovaalien jälkeen Brysselissä. Komission johtaja on perinteisesti tullut parlamentin suurimmasta puolueesta ja nimitetty kahden suurimman puolueryhmän EPP:n ja S&D:n kompromissin tuloksena.
Kenestä komission johtaja?
Komission johtaja tarvitsee parlamentin enemmistön tuen. Tällä kertaa kahden suurimman puolueen tuki ei kuitenkaan eurovaalien tuloksen pohjalta riitä enemmistön tuen takaamiseksi. Komission johtajan valintaa tukemaan tarvitaan myös vaalivoittajien keskustaryhmän ALDE:n tai Vihreiden tuki. Suuret puolueet ovat ennen vaaleja puoltaneet kärkiehdokasjärjestelmää ja nimittäneet omat kärkiehdokkaansa komission johtoon. EPP:n kärkiehdokas Manfred Weber onkin, suurimman puolueryhmän ehdokkaana, vahva ehdokas komission johtoon, mutta hänen valintansa ei kuitenkaan ole varma.
Palkansaajien näkökulmasta on tärkeää, että saamme poliittisesti vahvan komission, joka pystyy luomaan Euroopalle uskottavan tulevaisuusstrategian, vastaamaan kansalaisten tarpeisiin ja tekemään konkreettisia parannuksia kansalaisten elämään.
Selvää on, että EPP suurimpana puolueena on vahvassa asemassa neuvotteluissa komission johtajasta. Mutta vaikuttaa siltä, että kärkiehdokasajattelusta oltaisiin vaalituloksen pohjalta luopumassa. Kärkiehdokasasetelma on lähinnä ollut suurten puolueiden kannattama ajatus, ja ne molemmat menettivät paikkoja Euroopan parlamentissa, eivätkä yksin pysty muodostamaan enemmistöä.
Komission muodostamisessa onkin puhuttu paluusta vanhaan käytäntöön, jossa neuvosto, eli jäsenmaat neuvottelevat kompromissin. Kun komissiota muodostetaan jäsenmaiden kesken, on niillä mahdollisuus nimetä omat komissaarinsa. Suomessa hallitusneuvottelija Antti Rinne antoi tällä viikolla ymmärtää, että Suomen komissaariksi oltaisiin ensimmäistä kertaa nimittämässä nainen. Suomen suurimpana puolueena sosialidemokraateilla on oikeus tehdä nimitys ja julkisuudessa on jo pidemmän aikaa spekuloitu sekä Jutta Urpilaisesta ja Miapetra Kumpula-Natrista Suomen seuraavana komissaarina.
Tällä hetkellä, kun Suomen puheenjohtajuuteen on enää reilu kuukausi aikaa, elämme erittäin mielenkiintoisessa tilanteessa. Suomen hallituksen muodostuksen rinnalla, myös EU:ssa on alkanut samankaltainen neuvottelu, jossa poliittista ohjelmaa ja sen sisältöjä määritellään. Omien ministerinimien ohella myös EU:n korkeat poliittiset virat ovat jaossa. Palkansaajien näkökulmasta on tärkeää, että saamme poliittisesti vahvan komission, joka pystyy luomaan Euroopalle uskottavan tulevaisuusstrategian, vastaamaan kansalaisten tarpeisiin ja tekemään konkreettisia parannuksia kansalaisten elämään esimerkiksi sosiaalisten oikeuksien pilarin avulla. EU:n on myös vahvistettava luottamusta demokraattiseen järjestelmään.
Maria Häggman
Kansainvälisten asioiden päällikkö