Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer selvitti vammaistyössä työskentelevien jäsentensä kokemuksia ja alan erityispiirteitä. Selvityksestä käy ilmi, että vammaispalveluissa työskentelee huomattavan paljon työntekijöitä, joilla ei ole sosiaali- ja terveysalan ammatillista koulutusta. Kouluttamattomia on määräaikaisissa ja vakituisissa työsuhteissa 37 prosentilla työpaikoista. Jopa 19 prosentilla työpaikoista kouluttamattomat osallistuvat lääkehoitoon.
Vastaajista 80 prosenttia koki työn henkisen kuormittumisen lisääntyneen viimeisen kahden vuoden aikana. Syitä kuormituksen lisääntymiselle olivat muun muassa väkivallan uhka, liian alhainen hoitajamitoitus, eettinen kuormitus sekä riittämättömyyden tunne.
Riittämätön hoitajamitoitus lisää väkivallan uhkaa
Väkivalta ja sen uhka on vammaistyössä huomattavan suurta. Vastaajista yli kolme neljäsosaa (78 %) oli kokenut työssään väkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2014 tehdyssä SuPerin vammaistyön selvityksessä vastaava luku oli 72 prosenttia. Asiaan ei siten ole puututtu, vaikka se on ollut tiedossa ja työnantajan velvollisuudet on määritelty laissa. Koetusta väkivallasta 85 prosenttia oli fyysistä väkivaltaa ja tekijänä 95 prosentissa tapauksista asiakas. Yksin työskentely lisää väkivallan uhkaa työpaikoilla. Uhasta huolimatta 28 prosenttia vastaajista työskenteli yksin päivittäin tai viikoittain.
Vastaajat kokivat riittämättömän hoitajamitoituksen lisäävän väkivallan uhkaa työpaikoilla, kun odotusajat ovat pitkiä eikä yksilöllistä ohjausta ja hoivaa ole mahdollista antaa. Väkivaltaa ja sen uhkaa ei voi sivuttaa vammaistyössä, mutta siitä huolimatta siihen ei ole puututtu asianmukaisella tavalla, vaikka työturvallisuuslaki sitä edellyttää.
Tukityöt vievät aikaa hoitotyöltä
Tukitöitä tekevää henkilökuntaa kuten siistijöitä ja keittiötyöntekijöitä on viime vuosina vähennetty ja tehtäviä on siirretty hoitohenkilökunnalle. Vastaajista 85 prosenttia kertoi tekevänsä päivittäin varsinaisen hoito- ja ohjaustyön lisäksi tukitöitä kuten siivoamista ja pyykinpesua, jotka eivät ole asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyviä ohjaustehtäviä. Tukityöt ovat pois varsinaisesta hoitotyöstä, ja vain 22 prosentilla työpaikoista hoitajien tekemä tukityö on huomioitu hoitajamitoituksessa.
Vammaisten henkilöiden oikeuksien on toteuduttava nykyistä paremmin
Vastaajista 41 prosenttia kertoi asiakkaille järjestettävän osallistavaa toimintaa viikoittain tai harvemmin, mikä on vastoin YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista.
Selvityksen avovastauksista käy ilmi, ettei osallisuutta edistävää toimintaa ole mahdollista järjestää riittämättömän hoitajamitoituksen vuoksi.
Vammaistyössä parasta ovat asiakkaat
Työskentely vammaistyössä edellyttää vahvaa ammattitaitoa sekä etiikkaa ja rohkeutta käyttää omaa persoonaa työvälineenä.
Parasta vammaistyössä vastaajien mielestä on ehdottomasti asiakkaat ja kohtaamisten aitous, mikä kuvaa vammaistyöntekijöiden vahvaa ammattietiikkaa. Asiakkaan arjessa mukana oleminen ja kokemus asiakkaan elämänlaadun parantamisesta koettiin merkityksellisinä. Merkityksellisenä koettiin myös työtoverit sekä työn vaihtelevuus ja monipuolisuus. Vammaistyön ammattilaiset toivovat alalle sen ansaitsemaa arvostusta sekä lisää koulutettuja hoitajia.
Kyselyyn vastasi 721 vammaispalveluissa työskentelevää SuPerin jäsentä. Kysely toteutettiin huhtikuussa 2019. Lue koko selvitys verkosta.
SuPerissa on 90 000 jäsentä, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kasvatusalalla julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lisätietoja:
SuPerin asiantuntija ja selvityksen tekijä Saija Vähäkuopus, 046 922 5053
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085