Valtiovarainministeriö ennustaa talouskasvun hidastuvan tänä vuonna 1,6 prosenttiin Suomessa. Ensi vuodelle VM ennakoi 1,2 prosentin kasvua ja vuodelle 2021 enää 1,1 prosentin kasvua. VM:n talousennuste ei sisällä maan uuden hallituksen talouspoliittisia toimia.
Vaikka kasvu hidastuu, taantumaa ministeriö ei kuitenkaan ennusta. Talouskasvun hidastumiseen vaikuttavat kansainvälisen talouden epävarmat näkymät. Tähän on puolestaan tärkeimpänä syynä USA:n ja Kiinan välinen kauppakonflikti, mikä hidastaa maailmankauppaa.
Maailmantalouden epävarmuus heikentää Suomen vientinäkymiä. Tälle vuodelle osuu kuitenkin kaksi laivatoimitusta, jotka pitävät viennin kasvussa. Muilla teollisuuden aloilla viennin kasvu on tänä vuonna vaatimatonta. Suomen viennin VM ennustaa kasvavan tänä ja ensi vuonna 2,9 prosenttia. Suomen kauppataseessa on ylijäämää, mutta palvelutase on alijäämäinen. Yksityisten investointien kasvu hidastuu selvästi, mikä johtuu pääosin rakennusinvestoinneista.
Palkansaajien ostovoima kasvussa
Palkkojen nousuksi VM ennakoi tänä vuonna 2,7 prosenttia ja ensi vuonna 3,0. Palkkojen nousun nopeutumiseen vaikuttavat ensi vuonna julkisen sektorin lomarahaleikkausten peruminen ja työvoimapulasta aiheutuvien palkkaliukumien kasvu.
Hintojen nousu jatkuu maltillisena, sillä inflaation ennustetaan olevan tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,5. Palkansaajien ostovoima kasvaa tänä ja ensi vuonna. Ostovoiman kasvuun vaikuttavat sekä työllisyyden parantuminen että palkkojen nousu. Palkkojen ja työllisyyden myönteinen kehitys pitää yksityisen kulutuksen kasvussa. Kotimarkkinoiden kasvu onkin tärkeää, koska vientikysynnän kasvu hidastuu lähivuosina.
Työllisyyden parantuminen jatkuu edelleen, mutta hyvin hitaasti. Tänä vuonna työllisyysaste kuitenkin nousee vielä hieman, 72,6 prosenttiin ja työttömyysaste alenee 6,6 prosenttiin. Vuonna 2023 VM ennakoi työllisyysasteen olevan 73,3 prosenttia ilman maan hallituksen talouspoliittisia toimia.
Toimia työllisyyden parantamiseksi valmistellaan
Uuden hallituksen tavoitteena on saavuttaa vaalikauden loppuun mennessä 75 prosentin työllisyysaste. Uusia työpaikkoja tulisi luoda vaalikauden aikana 60 000. Näistä noin puoleen olisi oltava toimenpide-esitykset vuoden 2020 budjettiriiheen mennessä. Työmarkkinajärjestöt pääsevät mukaan valmistelemaan toimia, joilla maan hallitus pyrkii löytämään keinoja työllisyyden lisäämiseksi.
Kokonaisuutena VM ennustaa julkisen talouden pysyvän alijäämäisenä ennustejaksolla 2019 – 21. Valtion ja kuntien taloudet ovat alijäämäisiä, mutta työeläkelaitoksissa ja työllisyysrahastoissa on ylijäämää. Julkisen talouden tasapainottaminen vuoteen 2023 mennessä edellyttää VM:n mukaan 75 prosentin työllisyysasteen toteutumista. Työllisyysastetavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan VM:n mukaan sekä työvoiman kysyntää että tarjontaa lisääviä toimia. Näitä toimenpiteitä tullaan lähivuosina ratkomaan erilaisissa maan hallituksen asettamissa työryhmissä.
Seppo Nevalainen
ekonomisti
***
Palkansaajien ostovoiman kehitys vuosina 2016-2020