Vuosilomalain takaaman neljän viikon yhdenjaksoisen kesäloman saa halutessaan vain noin puolet alle 30-vuotiaista työelämässä olevista nuorista. Tämä tarkoittaa sitä, että puolet nuorista jää ilman lain mukaista lepoaikaa. Kaikista työssä käyvistä suomalaisista palkansaajista ilman neljän viikon yhdenjaksoista lomaa jää 27% Tämä selviää Toimihenkilöliitto ERTOn suomalaisille palkansaajille kesäkuussa teettämästä kyselystä.
Vain 52% alle 30-vuotiaista työssä käyvistä saa halutessaan neljän viikon yhdenjaksoisen kesäloman, selviää Toimihenkilöliitto ERTOn kesäkuussa teettämästä kyselystä.
Toimihenkilöliitto ERTO kysyi tuhannelta työssä käyvältä 18-63-vuotiaalta palkansaajalta, saavatko he halutessaan pitää yhdenjaksoisen neljän viikon loman, edellyttäen että heillä on kertynyt siihen vaadittavat lomapäivät.
– Vuosilomalaissa on erittäin selkeästi annettu työnantajalle mahdollisuus poiketa yhdenjaksoisesta neljän viikon lomasta vain hyvin poikkeuksellisesti, joten yhdenjaksoisen loman puute on yleensä aina lainvastainen. Hyvin poikkeuksellisia syitä on nimittäin käytännössä niin vähän, ettei sillä ole tilastollista merkitystä, Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen huomauttaa.
Aaltosen mukaan yleisin lainvastainen perustelu loman pilkkomiseen on se, että neljän viikon loma edellyttäisi sijaisen palkkaamista. Sijaisen palkkaustarve ei kuitenkaan oikeuta määräämään alle neljän viikon yhdenjaksoiselle lomalle.
Loman voi pilkkoa osiin yhdessä sopimalla, mutta se edellyttää, että työntekijäkin aidosti haluaa pitää lomansa useammassa osassa. Loman pitäminen yhdenjaksoisena on levon ja palautumisen kannalta työntekijälle paras vaihtoehto ja siten erittäin tärkeää työsuojelullisesta näkökulmasta.
Terveystalon tänä keväänä julkaiseman potilasdatan mukaan 20-29-vuotiailla mielenterveyden ongelmat ovat nousseet jo suurimmaksi sairauspoissaolojen aiheuttajaksi.
– Työntekijöiden jaksamisesta puhutaan nykyään jatkuvasti ja erityisesti nuorten uupuminen on todella huolestuttavaa. Työntekijöiden jaksamisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että heillä on kerran vuodessa oikeus lain suomaan kunnolliseen palautumiseen, Aaltonen sanoo.
Alhainen palkka ja pieni työpaikka huonontavat asemaa
Kyselyn mukaan 73 prosenttia kaikista palkansaajista saa halutessaan pitää neljän viikon yhdenjaksoisen loman. Se tarkoittaa sitä, että noin joka neljännes ei saa lain suomaa lepo- ja palautumisaikaa.
Huolestuttavinta on se, miten epätasaisesti mahdollisuus lomaan jakautuu. Nuorten lisäksi riskiryhmissä jaksamisen kannalta ovat pienissä yrityksissä työskentelevät sekä alemman tulotason omaavat.
Alle 27 000 euroa vuodessa tienaavista vain noin puolet saa halutessaan yhdenjaksoisen neljän viikon loman, kun taas yli 67500 euroa tienaavista sen saa halutessaan noin 80 prosenttia. Myös alle 10 hengen yrityksissä vain noin puolet saa halutessaan neljän viikon yhdenjaksoisen loman, kun taas isoissa, yli 250 henkeä työllistävissä yrityksissä sen saa 80 prosenttia.
– Myös tietyillä aloilla tilanne on erittäin huolestuttava. Taloushallinnon alalla työskentelevistä jäsenistämme vain 17 prosenttia saa yhdenjaksoisen neljän viikon loman ja 41 prosenttia saa kolmen viikon loman. Lähes kolmannes saa vain kahden viikon yhdenjaksoisen lepoajan, sanoo Juri Aaltonen huolestuneena.
Varsinkin nuorten keskuudessa yksi syy saattaa olla tietämättömyys omista oikeuksista.
– Haluamme, että työntekijät tietävät oikeutensa neljän viikon yhdenjaksoisen lomaan, jotta he voivat huolehtia paremmin omasta jaksamisestaan, Aaltonen sanoo.
Taustatiedot tutkimuksesta:
Kyselytutkimuksen on toteuttanut YouGov Finland Toimihenkilöliitto ERTOn toimeksiannosta. Tutkimuksessa haastateltiin 18-63 -vuotiaita työelämässä mukana olevia ja palkansaajaroolissa olevia suomalaisia (ei yrittäjiä). Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä 12.6. – 19.6.2019 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Lopullinen vastaajamäärä on 1000. Kokonaistuloksissa keskimääräinen luottamusväli on noin ± 2,8%-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla).
Otosta ei ole kiintiöity tai painotettu, mutta se edustaa alueellisesti varsin tarkkaan väestön jakaumaa. Miesten osuus vastaajissa on hieman pienempi kuin naisten osuus, pääsyyn ollessa se, että miehiä toimii yrittäjinä huomattavasti naisia enemmän. Julkisen sektorin palkansaajien osuus (36%) on suurempi kuin Tilastokeskuksen luokittelussa (27%) vuodelta 2018. Tämäkin pääosin siksi, että yksityisen sektorin yrittäjät (joita on 13% työvoimasta) eivät otoksessa ole mukana.
Lisätiedot: puheenjohtaja Juri Aaltonen p. 040 553 8536
***
Määräaikaisuudet syövät nuorten ja naisten luottamusta työmarkkinoihin