Suomi siirtyy maanantaina johtamaan Euroopan unionia puolen vuoden ajaksi, kun kiertävä neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Romaniasta meille. Suomella on puheenjohtajuuskaudellaan neljä kärkitavoitetta, joita se haluaa edistää unionin kehittämisessä. Ne ovat:
- oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen,
- kilpailukykyinen ja sosiaalisesti eheä EU
- EU globaalina ilmastojohtajana
- ja kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen.
Puheenjohtajuusohjelma on palkansaajan näkökulmasta hyvä. Siinä korostuvat monet asiat, jotka ovat STTK:laisillekin tärkeitä. Vahva oikeusvaltio ja kansalaisten turva ovat keskeisiä unionin tulevaisuudelle, jotta se pystyy vastaamaan sekä sisäisiin että ulkoisiin haasteisiin.
Puheenjohtajuusohjelma tarttuu kunnianhimoisesti aikamme haasteista ehkä suurimpaan eli ilmastonmuutoksen torjuntaan. Euroopan unionille esitetään toimintaohjelmaa, jolla jäsenmaat tavoittelisivat hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.
Ilmastonmuutos ja oikeudenmukainen siirtymä
Palkansaajajärjestöissä olemme jo kauan keskustelleet ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontoon ja ihmisiin ja korostaneet oikeudenmukaisen siirtymän merkitystä. Meidän kaikkien kannalta on tärkeää, että toimet, joilla ilmastonmuutosta torjutaan, eivät lisää taloudellista eriarvoisuutta ja epävarmuutta. Jos toimet koetaan epäoikeudenmukaisiksi, kansalaisten, palkansaajien ja kuluttajien on vaikea sitoutua niihin. Kun puhumme siirtymästä, meidän on oltava ajan hermolla ja varmistettava ihmisten muutosturva tilanteissa, joissa työtehtävät muuttavat muotoaan, vanhoja työpaikkoja häviää ja uusia syntyy.
Jos toimet koetaan epäoikeudenmukaisiksi, kansalaisten, palkansaajien ja kuluttajien on vaikea sitoutua niihin.
Sosiaalisen unionin rakentaminen
Ohjelmassa on vahva kytkös talouden kehityksen ja sosiaalisemman Euroopan välillä. Niin sanotun sosiaalisen unionin rakentaminen kuuluu myös STTK:n pitkäaikaisiin tavoitteisiin. Sisämarkkinoiden kehittäminen ja vapaakaupan edistäminen ovat Suomen talouden kulmakiviä ja tärkeitä koko Euroopan hyvinvoinnin varmistamiseksi. Ne tarvitsevat kuitenkin rinnalleen laadukkaan sääntelyn, joka turvaa ihmisten hyvinvoinnin erilaisissa elämäntilanteissa ja ehkäisee eriarvoistumista.
Siksi unionissa on kehitettävä työmarkkinoiden tasavertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä panostettava osaamisen kehittämiseen. Suomen on nostettava Euroopan kehityksen ytimeen kansalaisen turva ja hyvinvointi. Vahva muutosturva sekä panostukset osaamiseen ja koulutukseen ovat paras tapa luoda ihmisille turvaa, jota jokainen meistä muutoksen keskellä tarvitsee ja toivoo. Kiitettävää on, että puheenjohtajuusohjelmassa esitetäänkin konkreettisia toimenpiteitä kuten esimerkiksi sukupuolistrategian luomista EU:lle.
Vahva muutosturva sekä panostukset osaamiseen ja koulutukseen ovat paras tapa luoda ihmisille turvaa.
STTK;laisen palkansaajan näkökulmasta on tärkeää, että Suomen puheenjohtajuusohjelma painottaa EU:n vahvistamista globaalina toimijana, jotta kansalaisten ja työntekijöiden oikeuksia voidaan vahvistaa niin EU:ssa kuin kaikkialla maailmassa. Tätä työtä EU voi edistää sosiaalisesti kestävällä vapaakaupalla ja turvaamalla työntekijöiden perusoikeudet kauppasopimuksissa reilun globaalin kilpailun saavuttamiseksi. Myös yritysten ihmisoikeusvastuu ja kansainvälisen liiketoiminnan vastuuttaminen ovat tärkeitä reilun ja ihmisarvoisen globaalin kilpailun näkökulmasta.
Suomen puheenjohtajuusohjelma on palkansaajien kannalta myönteinen
Suomen puheenjohtajuusohjelma on siis monella tavalla kunnianhimoinen ja palkansaajien kannalta myönteinen. Nähtäväksi jää, miten Suomen tavoitteet edistyvät tulevan puolen vuoden aikana. Unioni on monen ratkaisevan päätöksen äärellä juuri nyt, kun Suomi tarttuu puheenjohtajan nuijaan. Uutta komissiota muodostetaan, viisivuotisstrategiaa luodaan, monivuotisesta budjettikehityksestä neuvotellaan ja brexit on ajankohtainen. Suomen ohjelman tavoitteiden esillä pitäminen jää helposti varjoon, jos jäsenmaat ja parlamentti eivät löydä tulevina viikkoina sopua uudesta komission johtajasta, poliittisesta ohjelmasta ja muiden huippuvirkojen jaosta.
Unioni on monen ratkaisevan päätöksen äärellä juuri nyt, kun Suomi tarttuu puheenjohtajan nuijaan.
Parhaassa tilanteessa komission johtaja löytyy jo neuvoston heinäkuun kokouksessa ja prosesseissa päästään eteenpäin. Pahimmassa tapauksessa valinnat lykkääntyvät syksyyn – tai vielä pidemmälle. Silloin sovun löytyminen saattaa vaikeutua entisestään, ja myös Britannian EU-ero tulla ajankohtaiseksi. Ennen uuden komission nimittämistä uusia aloitteita ei saada liikkeelle, joten pitkittynyt neuvottelutilanne saattaa myös lamaannuttaa unionin toimintakyvyn.
Euroopan ja sen kansalaisten kannalta sekä sisäisen yhtenäisyyden ja EU:n globaalin aseman vahvistamiseksi olisi tärkeää, että uusi poliittinen johto saataisiin valittua ja poliittinen ohjelma muodostettua mahdollisimman pian. Vain toimintakykyinen vahva EU pystyy edistämään Suomen kunnianhimoisia tavoitteita ilmastonmuutoksen torjunnan ja sosiaalisen Euroopan kehittämisen osalta.
Maria Häggman
STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö
Linkki Suomen EU -puheenjohtajuusohjelmaan
***
Suomen EU puheenjohtajuus -verkkosivut
Maria Häggman | 9.5.2021