Budjettiesitys 2020 – onko vastasyklisyys unohtunut talouskeskustelusta?

Valtiovarainministeri Lintilän ensimmäinen budjettiesitys on julkaistu. Suuria yllätyksiä se ei sisällä – eikä budjettiesitys ole huono. Havainto tuotannollisten investointien vähäisyydestä vertailumaihin nähden on oikea. Samoin talouspolitiikan ennustettavuuden tärkeä merkitys investoinneille ja talouskasvulle. Ministeri Lintilän viesti Business Finlandin rahoittamisesta ja tempoilevien muutosten puuttumisesta on otettu myönteisesti vastaan.

Suurin kysymysmerkki budjetin ympärillä käytävässä keskustelussa liittyykin talouspolitiikan viritykseen. Suomessa ollaan yhtä mieltä siitä, että kasvun ennusteet ovat heikentyneet ja maailmalta tulee kehnoja talousuutisia. Johtopäätökset vaihtelevat laidasta laitaan.

Perinteinen talouspolitiikan lähtökohta on talouden syklien tasaaminen

Perinteinen talouspolitiikan lähtökohta on, että talouden syklejä tulee pyrkiä tasaamaan – ei vahvistamaan. Tämä ajatuskulku näkyy vahvasti myös tuoreessa hallitusohjelmassa.

Nyt oppositiojohto ja politiikan kommentaattorit ehdottavat taloussuhdanteen potentiaaliseen heikkenemiseen reagoimista siten, että julkisia menoja leikattaisiin. Valtion velkaantumista kauhistellaan, vaikka valtion pitkän lainan korko laski -0,3 prosenttiin. Siis kolme prosentin kymmenystä pakkaselle.

Jos heikkenevään taloussuhdanteeseen reagoidaan leikkaamalla menoja, se vahvistaa suhdannevaihtelua.

Jos heikkenevään taloussuhdanteeseen reagoidaan leikkaamalla menoja, se vahvistaa suhdannevaihtelua. Laskukausi syvenee, jos yksityissektorin lisäksi julkinen sektori painuu kaakkoon.

Valtion budjetti - elvytystä vai säästöjä?

Hallituksen politiikan linja suhtautumisessa sykleihin varmistuu vasta myöhemmin. Hallitus on ilmaissut tarkastelevansa asiaa erityisesti syksyn 2020 budjettiriihen yhteydessä. Hallitusohjelmaneuvottelujen päätöksen mukaan uusia sovittuja menoja tarkastellaan uudelleen, jos työllisyys- ja talouskasvuennusteista on jääty riittävästi jälkeen – verrattuna vallitsevaan taloussykliin. Tarkempi menetelmä tähän jätettiin toki kirjaamatta, koska lähtökohdan on oltava toivotun työllisyyskehityksen toteutuminen.

Toivottavasti vastasyklisyys ei ole unohtunut talouspolitiikasta. Lyhytaikaista velkaelvytystä ei pidä pelätä – varsinkaan kun valtionvelan korko on pakkasella.

Antti Koskela, ekonomisti, STTK

***

STTK: Palkkatukeen ja te-toimistojen palveluihin panostettava heti hallituskauden alussa

Ajankohtaista

6.10.2025

Vanhuksillakin on oikeus yhteisöllisyyteen, onneen ja turvallisuuteen

Lue
3.10.2025

Tehy arvioi Helsingin hovioikeuden tuomion Kätilöopiston työntekijöiden vahingonkorvausvaateiden hylkäämisestä ja päättää mahdollisista jatkotoimista perehtymisen jälkeen

Lue
3.10.2025

Ensihoitovalmius on heikentynyt – Muuttuva lainsäädäntö edellyttää hyvinvointialueilta lisäresursseja

Lue
3.10.2025

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Suomalainen metsänhoito voi olla yhtä aikaa tehokasta ja kestävää

Lue
2.10.2025

MVL hakee viestintä- ja sidosryhmäasiantuntijaa

Lue
2.10.2025

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sekä metsäasiantuntijoiden puheenjohtaja Stefan Borgman 130-vuotiaan järjestön kokouksessa: Metsiltä odotetaan paljon

Lue
2.10.2025

Tehy vaatii hallitusohjelman noudattamista – kaikkia sote-alan työntekijöitä on suojeltava työväkivallalta

Lue
1.10.2025

Metsäammattilaiset kokevat metsäkeskustelun mediassa yksipuoleisena ja tunneperäisenä

Lue