STTK:n luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille suunnatun barometrin perusteella 40 prosenttia henkilöstön edustajista on joutunut selvittämään työpaikkansa sisäisiä ristiriitoja. Neljä kymmenestä on käsitellyt työuupumusasioita. Henkistä väkivaltaa sisältäviä hankalia tilanteita kertoo käsitelleensä 23 prosenttia vastaajista ja fyysisen väkivallan tilanteita on selvitellyt joka kymmenes. Joka kolmas henkilöstön edustaja on törmännyt johtamisesta aiheutuvien ongelmien selvittelyyn.
Suurehkot luvut viestivät työelämän ja työpaikkojen laadun suuresta vaihtelusta ja keskeisistä epäkohdista.
STTK:n johtaja Katarina Murron mielestä suurehkot luvut viestivät työelämän ja työpaikkojen laadun suuresta vaihtelusta ja keskeisistä epäkohdista.
– Työpaikkojen tuottavuuden näkökulmasta työhyvinvointiin ja johtamiseen on laitettava jatkossa enemmän huomioita ja resursseja. Tavoitteet maailman parhaasta työelämästä ja työurien pidentämisestä jäävän puheiden tasolle, jos työpaikoilla ei sitouduta konkreettisiin pitkäjänteisiin toimiin työhyvinvoinnin ja johtamisen edistämiseksi.
Murto korostaa, että henkilöstön motivoiminen ja työhyvinvoinnin vahvistaminen eivät vaadi ihmetekoja.
– Peruspilareita ovat myönteinen, avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, jatkuva vuoropuhelu sekä tiedonkulku kaikkiin suuntiin. Kuitenkin barometrin perusteella vain 41 prosenttia vastaajista kokee saaneensa esimerkiksi työpaikan taloudellisesta tilanteesta hyvin tietoa. Joka toisella työpaikalla henkilön näkemyksiä ei välitetä tai niitä ei huomioida päätöksiä tehtäessä. Tiedonkulku ja osallistaminen ovat kuitenkin avaimia paitsi työmotivaation ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi, myös paikallisen sopimisen edistämiseksi käytännössä.
Peruspilareita ovat myönteinen, avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, jatkuva vuoropuhelu sekä tiedonkulku kaikkiin suuntiin.
Myönteistä on, että lähes joka toinen vastaaja kokee, että yhteishenki työpaikalla on verrattain hyvä. Toisaalta: suuria ongelmia on 17 prosentilla työpaikoista.
– Henkilöstön edustajalla on työelämän muutoksessa entistä merkittävämpi rooli vuoropuhelun edistäjänä, tiedon välittäjänä ja neuvottelijana työpaikalla. Osaava, omasta ammattiliitostaan koulutusta ja tukea saava henkilöstön edustaja on myös työnantajan etu. Mitä tasapainoisemmat neuvottelusuhteet työpaikalla on, sitä varmemmin saavutetaan tasapainoisia ratkaisuja ja vältetään erimielisyyksiä jo ennalta. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asemaa tulee entisestään vahvistaa, Murto esittää.
Koulutus ei riitä
Vain joka toinen vastaaja kokee, että henkilöstö saa edes jokseenkin riittävästi koulutusta. Työssä oppimista kehitetään suunnitelmallisesti vain joka kolmannella työpaikalla.
– On hämmentävää, että työpaikoilla ei panosteta enemmän työssä oppimiseen ja koulutukseen, vaikka tiedämme osaamistarpeet muuttuvassa työelämässä sekä koulutuksen ja vahvan osaamisen olevan parasta muutosturvaa työelämän eri tilanteissa. Työelämän murros ja teknologian vyöry edellyttäisivät aivan uutta otetta koko työuran mittaiseen osaamisen kehittämiseen, Murto toteaa.
STTK:n kuudes henkilöstön edustajille suunnattu barometri toteutettiin alkuvuodesta. Barometri tehdään kahden vuoden välein. Tällä kertaa vastaajia oli 1 791. Barometri löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta sttk.fi
Lisätietoja STTK:ssa: Katarina Murto, p. 050 568 9188.
Katso STTK:n henkilöstön edustaja -barometri 2019 tästä.
***
Palkkaukseen, palkkioihin ja korvauksiin liittyvät neuvottelut ovat luottamusmiesten arkea