EU:n ja Kiinan kauppakumppanuus on aina ollut kaksijakoista. Osaltaan EU on yhdessä USA:n ja Japanin kanssa rakentanut suojatulleja Kiinaa vastaan. Toisaalta taas puolustanut Kiinan monenkeskistä kauppajärjestelmää. Meille suomalaisille EU:n ja Kiinan kauppapoliittisilla suhteilla on suuri merkitys, koska Kiina on kuudenneksi tärkein vientimarkkinamme ja siten meille merkittävämpi kumppani, kuin EU-maille keskimäärin.
Kiinan yhä vahvistuva talous ja suunnitelmat uuden silkkitien (Belt and Road -hanke) kaltaisen kauppareitistön rakentamisesta haastavat käsityksemme kilpailukyvystä, kestävästä kehityksestä ja ihmisoikeuksista. Kiina ei ole uudistumassa vapaan markkinatalouden suuntaan ja ihmisoikeustilanne maassa pahenee vuosi vuodelta. Samalla Kiina investoi voimakkaasti Eurooppaan. Investoinnit voidaan nähdä suurvaltapolitiikkana ja keinona ostaa poliittista vaikutusvaltaa. Kiina on jo toteuttanut Euroopassa poliittisia kauppaboikotteja. Uhkana on myös teknologian ja kilpailukyvyn valuminen Europasta Kiinaan.
Toivomme Suomeen ja Eurooppaan investointeja, mutta kilpailutilanne meidän näkökulmastamme epäterve. Vaikka Kiina investoi Euroopassa, se ei avaa samoilla aloilla omia markkinoitaan eurooppalaisille yhtiöille. Kauppasuhteiden Kiinan kanssa tulisi perustua tasapuoliselle kumppanuudelle, jossa molemmat osapuolet hyötyvät. Kiinalaiset yhtiöt ostavat tällä hetkellä eurooppalaisia omistuksia valtiontuilla. Tämä on EU:n sisämarkkinoilla kiellettyä. Kiina osallistuu ”polkuhinnoin” jäsenmaiden julkisiin tarjouskilpailuihin. Verotukiaiset, verovälttely, veroparatiisit ja vientituet vääristävät markkinoita sekä yritysten ja valtioiden välisiä kilpailuolosuhteita.
Kiinan tekemiä investointeja tulisi silti lähtökohtaisesti pitää positiivisina. Tarvitsemme niitä vauhdittamaan Euroopan taloutta ja luomaan työpaikkoja. Kiinalla on myös osaamista. Hyvä esimerkki suomalais-kiinalaisesta kumppanuudesta on suunniteltu Helsinki-Tallinna -tunneli, jonka toteuttajaksi on lähdössä kiinalainen, maailman suurin rakennusyhtiö CRCE. Sen erikoisosaamista ovat rautatiehankkeet, erityisesti tunnelit. Helsinki-Tallinna -tunnelihankkeen on arvioitu luovan jopa 20 000 työpaikkaa. On välttämätöntä, että jo hankkeen suunnitteluvaiheessa huomioidaan ihmisoikeudet, erityisesti työntekijöiden oikeudet sekä työehtojen kunnioittaminen.
Ihmisarvoinen työ- ja toimeentulo sekä kestävä kehitys kauppasopimusten lähtökohdaksi
Kauppapolitiikan yhteys taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon sekä kestävän kehityksen edistämiseen on viime vuosina tunnistettu. Kauppasuhteilla voidaan edistää ihmisoikeuksia ja vahvistaa oikeudenmukaista kilpailua. Mielestäni Suomen ja EU:n tulisi ottaa ihmisarvoinen työ, riittävä toimeentulo sekä kestävä kehitys kauppapolitiikkansa ja -sopimusten keskeiseksi lähtökohdaksi.
EU:n kauppasopimuksiin sisältyy jo nyt kirjauksia työntekijöiden oikeuksista sekä ympäristövastuista, mutta sopimukset eivät sisällä mitään keinoja varmistaa perusoikeuksien toteutumista tai esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen noudattamista. Joissakin EU-maissa on viime vuosina kehitetty yritysvastuulainsäädäntöä. Myös Suomen hallituksen ohjelmassa on selkeä kirjaus ihmisoikeuksia koskevasta yritysvastuulaista, joka velvoittaisi yritykset välttämään ja vähentämään toimintansa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia kansainvälisissä tuotantoketjuissa. Lain valmistelu on tärkeää käynnistää viipymättä. Suomen tulisi lisäksi edistää yhteisen ihmisoikeuksia koskevan yritysvastuusääntelyä EU-tasolle.
EU:n pitää vahvistaa kauppasopimuksiaan sanktioilla. Rikkomuksilla pitää olla seuraamuksia. Muuten riskinä on, että kauppakumppanit hakevat kilpailuetua polkemalla työntekijöiden oikeuksia ja palkkoja sekä tuhoamalla ilmastoa ja ympäristöä. Kiinan kanssa solmittaviin kauppasopimuksiin tulisi harkita myös investointisuojaa, joka toisi sijoittajille oikeuksien vastapainoksi myös velvollisuuksia. Julkiset palvelut tulisi pitää jatkossakin investointisuojan ulkopuolella.
STTK ja kolmetoista muuta suomalaista järjestöä julkaisi tänään kannanoton: Kohti tasa-arvoa tukevaa kauppapolitiikkaa. Järjestöt korostavat julkilausumassaan, että kansainvälisen kaupan säännöillä ja rakenteilla sekä kauppasopimuksien säännöksillä voidaan vaikuttaa monin tavoin naisten taloudellisten oikeuksien, toimeentulon ja hyvinvoinnin kehitykseen eri puolilla maailmaa, jos niin halutaan.
Kauppapolitiikka on hyvä renki poliittisen päätöksenteon vipuvoimana, mutta huono isäntä, jos sen tuloksien arvioinnissa unohdetaan inhimillisen kehityksen sekä ihmisoikeuksien mittaristo. Järjestöjen mukaan EU:n ja Suomen kauppapolitiikkaa ohjaamaan tarvitaan lisäksi kestävämpiä ja monipuolisempia tavoitteita kuin pelkkä bruttokansantuotteella mitattava talouskasvu. Kauppapolitiikkaa tulisikin johdonmukaisesti kehittää tukemaan ja ohjaamaan kohti YK:n Agenda 2030 -kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.
Antti Palola
Lisää aiheesta:
Antti Palola oli tänään mukana keskustelemassa EU:n ja Kiinan suhteista Turun Eurooppa-foorumissa.
Kohti tasa-arvoa tukavaa kauppapolitiikkaa -julkaisu..
Suomen ja EU:n uudistettava kauppapolitiikkaansa tasa-arvoisemmaksi