Pitääkö töissä pelätä?

Kirjoittaja:

Inka Douglas

juristi, työlainsäädäntö

Profiili

Yhä useampi meistä joutuu kokemaan työssään uhkauksia, jopa väkivaltaa. Työntekijän altistumisesta väkivallalle työtehtävien yhteydessä harvemmin puhutaan. Otsikoiden takana piilee silti maailma, jossa väkivallan uhka ja sille altistuminen ovat monen työntekijän arkea.

STTK teetti kyselyn, jossa selvitettiin muun muassa työssä esiintyvän väkivallan yleisyyttä. Tutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä. Vastaajista 27 prosenttia kertoi työpaikallaan esiintyneen viimeisen kolmen vuoden aikana fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa. Toimialoina korostuivat sosiaali- ja terveysala sekä koulutus. Väkivallan uhkaa esiintyi pääsääntöisesti ulkopuolisen toimijan, kuten asiakkaan taholta.

Vastaajista 27 prosenttia kertoi työpaikallaan esiintyneen viimeisen kolmen vuoden aikana fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa.

Itseen kohdistuvaa väkivallan uhkaa tai suoranaista väkivaltaa on kokenut 22 prosenttia vastaajista. Näissäkin tilanteissa kyselyyn vastannut on joutunut väkivallan kohteeksi lähinnä asiakkaan taholta.

Kyselyn tulokset ovat hälyttäviä. Jokaisella on oikeus turvallisiin ja terveellisiin työoloihin jo lainsäädännönkin perusteella. Onko silti niin, että joissakin tehtävissä väkivallan uhan katsotaan kuuluvan niin vahvasti työn luonteeseen, että sitä pitäisi vain sietää? Näyttäisi siltä, että vain ääritapaukset päätyvät lehtiotsikoihin. Kuitenkin lähes kolmannes kyselyyn vastanneista tekee työtään tilanteissa, joissa voi joutua väkivallan kohteeksi.

Onko silti niin, että joissakin tehtävissä väkivallan uhan katsotaan kuuluvan niin vahvasti työn luonteeseen, että sitä pitäisi vain sietää?

Jatkuva väkivallan uhka vaikuttaa myös työn henkiseen kuormittavuuteen. Miltä tuntuu herätä aamuisin työpäivään, jossa riskinä on sen paremmin fyysinen kuin henkinen vahingoittuminen? Työturvallisuuden ja työssäjaksamisen näkökulmasta tilanteelle pitää nopeasti tehdä jotain.

Kyselyssä selvitettiin näkemyksiä siitä, miten väkivallan uhkaa voitaisiin työpaikoilla ennaltaehkäistä. Kolmasosa vastaajista kannatti menettelyohjeiden laatimista uhka- ja vaaratilanteita varten. Ennakointi ja vaaratilanteiden tunnistaminen ovat välttämättömiä oikeiden toimintatapojen määrittämiseksi. Työpaikoilla on oltava selkeät ohjeet siitä, miten erilaisissa tilanteissa tulee toimia ja minne ottaa yhteyttä. On tietenkin selvää, että kaikkia työtehtävissä vastaan tulevia tilanteita ei kyetä ennakoimaan, mutta varmasti osa ikävistä tilanteista voitaisiin välttää asianmukaisella toimintaohjeistuksella.

Ennakointi ja vaaratilanteiden tunnistaminen ovat välttämättömiä oikeiden toimintatapojen määrittämiseksi.

On tärkeää, että työpaikalla on luotu toimiva ja luottamuksellinen ilmoitusmenettely, jonka pohjalta voidaan ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin. Jatkuvan väkivallan uhan tilanteissa on erityisesti kiinnitettävä huomiota mahdollisuuksiin muuttaa työympäristöä tai työskentelytapoja esimerkiksi vähentämällä yksin työskentelyä, teknisillä turvalaitteilla ja riittävällä valvonnalla. Uhkaa tai suoranaista väkivaltaa kohdanneelle on järjestettävä välitön jälkihuolto ja muu tarvittava tuki.

Uusi yleissopimus tarjoaa keinoja väkivallan kitkemiseen työpaikoilta

Työhön liittyvän väkivallan ja sen uhan vaikutuksiin on herätty myös kansainvälisellä tasolla. Työjärjestö ILO on tämän vuoden työkonferenssissa hyväksynyt uuden yleissopimuksen, joka puuttuu väkivaltaan ja häirintään työelämässä.

Kyseessä on ensimmäiset työelämässä esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumista koskevat kansainväliset instrumentit, joiden perusteella kaikilla on oikeus työelämään ilman väkivaltaa ja häirintää. Yleissopimuksesta ja sitä täydentävästä suosituksesta löytyy useita seikkoja, jotka kannattaa huomioida työpaikan menettelyohjeita laadittaessa. Varsinaisen työn tekemispaikan ohella menettelyohjeissa on syytä huomioida myös muun muassa työmatkat, matkat kotoa töihin sekä työhön liittyvä kommunikaatio (sähköposti, sosiaalinen media jne.), eli miten niiden aikana tai välityksellä tapahtuvaan häirintään tai syrjintään voidaan puuttua.

Yleissopimuksesta ja sitä täydentävästä suosituksesta löytyy useita seikkoja, jotka kannattaa huomioida työpaikan menettelyohjeita laadittaessa

Työpaikalla voi olla tarpeen kiinnittää huomiota siihenkin, ilmeneekö väkivalta tai sen uhka eri tavoin riippuen siitä, kehen se kohdistuu. Voi olla syytä pohtia myös eri keinoja mukauttaa työntekijän työtä esimerkiksi työaikaa tai työtä koskevilla järjestelyillä niin, että väkivallan uhkaa voidaan työssä vähentää.

Kansainvälisen sopimuksen osalta seuraava vaihe on sen hyväksyminen jäsenmaissa. Suomen tietenkin odotetaan hyväksyvän uusi yleissopimus ensimmäisten joukossa. Lisäksi on syytä tarkastella, millaisia vaikutuksia uudella sopimuksella ja sitä täydentävällä suosituksella on Suomen lainsäädäntöön ja käytäntöihin.

Inka Douglas, lakimies

Hannele Vettainen, lakimies

Kysely henkisestä ja fyysisestä väkivallasta ja sen uhasta työpaikoilla

Ajankohtaista

21.11.2024

Ammattiliitto Pro on ilmoittanut uudesta lakosta teknologiateollisuuteen

Lue
21.11.2024

Tehy vaatii: HUSin lopetettava välittömästi ihmisten törkeä kohtelu – HUS painostaa työntekijöitä tekemään suuria päätöksiä epäinhimillisellä aikataululla

Lue
20.11.2024

Vaikuttamistoiminnan taloudellisia tietoja koskeva VTV:n määräysluonnos

Lue
20.11.2024

Ammattiliitto Pro on ilmoittanut uudesta lakosta teknologiateollisuuteen

Lue
20.11.2024

Aikuiskoulutustuen poisto oli isku pelastusalojen opiskelijoille

Lue
20.11.2024

Tehyn lausunto palkkamonttulaista: Nyt säädetään rakenteellista palkkasyrjintää

Lue
20.11.2024

Työmarkki­na­kes­kus­jär­jestöt: Työ- ja osaamispe­rus­teinen maahanmuutto on mahdollisuus, jota ei saa ohittaa

Lue
19.11.2024

Tehy siirtää ensihoitopalvelualan lakkoa turvatakseen yhteiskunnan toiminnan ja potilasturvallisuuden lumikaaoksessa – vaatii työnantajalta vastavuoroisesti vastuullisuutta työntekijöitä kohtaan

Lue