Muistan, kuinka ensimmäistä työpaikkaa hakiessani valitsin valokuvaa hakemukseeni. Tuota ei ainakaan, siinä on tukka liian hyvin. Eikä tuota, liian itsevarma hymy. Päädyin mustavalkoiseen, jossa oli tiukka ilme ja vielä tiukempi ponnari. Kuvan oli tarkoitus viestiä, että “en ole mikään hempukka vaan vaan vakavasti otettava ammattilainen”. Tuohon aikaan asiantuntijatehtäviin kelpuutettiin nyrhitukkaisia housupukuun pukeutuneita naispuurtajia, jotka ymmärsivät väistellä miehisiä valtataisteluja.
Muutamaa lamaa ja kriisiä myöhemmin tilanne muuttui. Naisten osuus vastuullisissa tehtävissä ja jopa pomoportaassa kasvoi roimasti. Rekrytoitiin heitäkin, joilla oli itsevarma hymy ja tukka nätisti (mikä saattoi johtua siitä, että kuvallisista hakemuksista luovuttiin).
Moni varmasti ajattelee tyytyväisenä, että asenteet muuttuivat. En halua olla ilonpilaaja, mutta uskon, että kehitykseen vaikuttivat pikemminkin bisneksen karut lait. Budjettileikkuri oli iskenyt, ja naisia sai kenties halvemmalla kuin miehiä.
***
Oli syy naisten paremmassa osaamisessa tai varovaisemmissa palkkatoivomuksissa, myös Ranskassa heidän edustuksensa organisaatioiden keski- ja yläpäässä kasvaa vauhdilla. Julkisella sektorilla on käymässä jopa niin, että tasa-arvopykälät suojelevatkin nyt miehiä. Sveitsin rajalla sijaitsevan Ain´n kaupunginjohtaja sai vastikään roimat sakot palkattuaan kaupunkinsa johtoportaaseen liikaa naisia.
Julkisella sektorilla on käymässä jopa niin, että tasa-arvopykälät suojelevatkin nyt miehiä.
Parin vuoden takaisen tasa-arvolain mukaan kummankaan sukupuolen osuus ei saa ylittää 60 prosenttia. Kaupunginjohtaja on tuohduksissaan ja kertoo valinneensa tehtävään kuin tehtävään pätevimmän kandidaatin sukupuoleen katsomatta. Vastaavaa tapausta käsiteltiin vuosi sitten myös Pohjois-Ranskan Lillessä.
Naiset siis näkyvät ja kuuluvat ja mainittakoon, että täällä Ranskassa on rekrytoitu aina ensisijaisesti heitä, joilla on tukka hyvin.
Naisten työpaikalla kokema väkivalta on viimeisen kymmenen vuoden kuluessa kaksinkertaistunut.
Valitettavasti edistyksellä on hintansa. Tuore ranskalaistutkimus paljastaa, että naisten työpaikalla kokema väkivalta on viimeisen kymmenen vuoden kuluessa kaksinkertaistunut. Haluan suhtautua lukuihin varovaisesti. #MeToo–sukupolven naiset puuttuvat varmasti herkemmin tilanteeseen, jonka edellisen sukupolven naiset kestivät salassa hammasta purren. Tilastoihin tulee siis enemmän merkintöjä henkisestä tai fyysisestä väkivallasta kuin aikaisemmin.
Tilastoihin tulee siis enemmän merkintöjä henkisestä tai fyysisestä väkivallasta kuin aikaisemmin.
Myös naisten työtehtävät ovat usein sellaisia, joissa altistuu herkemmin haukuille ja tönimiselle. Ajattelen lähinnä asiakaspalvelua sekä opetus- ja hoitoalaa, missä asiakkaiden pinna palaa kenties entistä herkemmin.
***
Työpaikkaväkivallan tuplaantumsta ei voi kuitenkaan kuitata näin helposti. Ranskalaistutkijoiden mukaan väkivallan lisääntymiseen vaikuttaa olennaisesti se, että naiset etenevät urallaan. Eteenpäin menevä nainen herättää kateutta ja agressioita organisaatiossa.
Mieleen tulee väistämättäkin hiljattain paljastunut LOL-liiga, jonka tavoitteena oli kiusata somessa urallaan edenneitä ranskalaisnaisia. Tämä miehinen iskuryhmä “hassutteli” lähettämällä uhreilleen törkeitä viestejä ja naisista itsestään retusoituja pornokuvia. Hekoheko ja lol vaan.
Onneksi oikeusistuimen tuomareilla ei ollut samanlainen huumorintaju, ja miehet joutuivat teoistaan vastuuseen. Järkyttävintä tapauksessa oli mielestäni se, että kyseessä eivät olleet mitkään ”peräkammarin pojat”. Kiusausryhmän taustalta paljastui urallaan menestyneitä ja julkisuudessa tunnettuja, fiksuina pidettyjä miehiä. Osa heistä sai somehassuttelunsa johdosta potkut.
Eteenpäin menevä nainen herättää kateutta ja agressioita organisaatiossa.
Koska aggressioita kokevat valtaosin nuoret naiset, kuvittelisi, että kypsempi jo kyntensä näyttänyt jätettäisiin rauhaan. Kun presidentti Emmanuel Macronille sademetsien tulipaloihin puuttumisesta suuttunut Brasilian presidentti Jair Bolsonaro haukkui presidentin Brigitte-puolisoa rumaksi, huomasin, että myös iäkäs nainen ärsyttää. Varsinkin, kun kyseessä on pitkän uran tehnyt ranskalainen älykkö, eikä nelisenkymmentä vuotta miestään nuorempi vaaraton mallivaimo.
Myös suomalaiset naispoliitikot ovat viime aikoina saaneet tottua törkyviesteihin ja tappouhkauksiin. Näin siksi, että nykynainen etenee tukka hulmuten omana itsenään, ei syrjään vetäytyvänä miehen kloonina. Siitäkin huolimatta, että hintana on valitettavan usein huorittelu ja töniminen.
Virpi Latva
Freelancer -toimittaja, Pariisi
***