Palkkatuki Suomessa jää jälkeen pohjoismaisesta tasosta
Palkkatuen nostaminen pohjoismaiselle* tasolle tarkoittaa palkkatuen lähes kolminkertaistamista. Se toisi välittömästi 36 000 uutta työllistä. Palkkatuen nosto pohjoismaiselle tasolle mahdollistaisi jo yksinään hallituksen ensi vuoden budjettiriihen asettaman 30 000 työllisyystavoitteen saavuttamisen. Myöhemmin työllisyysvaikutus nousisi noin 44 000:een.
Laskelma perustuu siihen, että palkkatuki nykytasolla työllistää noin 21 000 henkilötyövuotta. Lähtökohta on, että palkkatuen rakenteessa ei tapahdu muutoksia ja palkkatuen kasvattaminen lisää samassa suhteessa työllisyyttä. Lisäksi on oletettu, että palkkatuki ei syrjäytä muuta työllistämistä, mikä on linjassa ainakin Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharjun suomalaisella aineistolla tekemän tutkimuksen kanssa. Tällöin palkkatuen nostaminen pohjoismaiselle tasolle lisää työllisyyttä 36 000:lla.
Palkkatuen välittömän työllisyyden lisäksi työllisyysvaikutukseen pitää laskea myös heidät, jotka myöhemmin sijoittuvat avoimille työmarkkinoille ja vähentää niistä heidät, jotka olisivat työllistyneet avoimille työmarkkinoille ilman palkkatukeakin.
Valtioneuvoston selvityksen mukaan palkkatukea sai vuonna 2017 noin 39 000 henkilöä. Työ- ja elinkeinoministeriön analyysin perusteella avoimille työmarkkinoille palkkatuen jälkeen on työllistynyt 28 prosenttia. Jos vertailukohdaksi ottaa heikoimmin pärjänneen kuntasektorin palkkatuen, jonka jälkeen 16 prosenttia on työllistynyt avoimille työmarkkinoille ja jolla on havaittu olevan olemattomia työllisyysvaikutuksia, palkkatuen aiheuttama työllisyyden lisäys on 12 prosenttia.
Tämän perusteella pohjoismainen palkkatukitaso tarkoittaisi 67 000 uutta palkkatuettua henkilöä vuodessa, ja se työllistäisi vielä 8 000 henkilöä lisää avoimille työmarkkinoille noin vuoden viiveellä. Jos palkkatuen jälkeen avoimille työmarkkinoille työllistyneet myös pysyvät työllisinä, vaikutukset kumuloituvat, kun uusia henkilöitä tulee palkkatuen piiriin. Tätä ei ole laskelmassa kuitenkaan huomioitu.
Yhteisvaikutus palkkatuen työllisyysvaikutuksista nostettuna pohjoismaiselle tasolle on siis 44 000. Tämä työllisyysvaikutus on saavutettavissa jo hallituskauden aikana.
Pohjoismainen taso edellyttäisi palkkatuen käytön triplaamista
Palkkatuki on tehokasta työllisyyspolitikkaa, mutta Suomessa se on jäänyt pahasti jälkeen muista Pohjoismaista. Suomen palkkatuki pitäisi lähes kolminkertaistaa, jotta päästäisiin keskimääräiselle Pohjoismaiselle tasolle. Kärkimaa Ruotsin saavuttaminen edellyttäisi peräti palkkatuen viisinkertaistamista.
Suomen palkkatuki pitäisi lähes kolminkertaistaa, jotta päästäisiin keskimääräiselle Pohjoismaiselle tasolle.
Suomessa maksettiin palkkatukea viime vuonna 243 miljoonaa euroa. Muissa Pohjoismaissa yksityinen palkkatuki vastaa keskimäärin 0,29 prosenttia BKT:stä. Suomen talouden tasolle muutettuna pohjoismainen palkkatuki tarkoittaa 665 miljoonaa euroa. Suomen palkkatuki pitäisi siis 2,7-kertaistaa, mikä tarkoittaa 422 miljoonan euron lisäpanostusta.
Palkkatuesta pitääkin tehdä entistä houkuttelevampaa. Nykyisin yrityksille myönnettävää palkkatukea jää Suomessa käyttämättä. Tässäkin asiassa voidaan oppia ottaa muista Pohjoismaista.
Hallituksen budjettipanostukset pieniä, ei rajoittavia
Hallituksen budjettiriihessä 1palkkatukea päätettiin lisätä 24 miljoonaa euroa. Budjettiriihen satsaukset eivät kuitenkaan kerro, kuinka paljon palkkatukea voidaan käyttää.
Hallitusohjelmassa palkkatuki siirretiin kehysbudjetoinnin ulkopuolelle. Budjettiteknisesti tämä tarkoittaa, että palkkatuen maksatusta siirretään työ- ja elinkeinoministeriön momentilta sosiaali- ja terveysministeriön momentille. Käytännössä tämä puolestaan tarkoittaa, että etukäteen budjetoidut rahat eivät samoissa määrin rajoita palkkatuen käyttöä, vaan sitä voidaan käyttää hyvin joustavasti.
Tämä antaa mahdollisuuden aidosti tavoitella pohjoismaista palkkatukitasoa. Vaikka 422 miljoonaa euroa kuulostaa suurelta lisäpanostukselta, palkkatukeen satsaaminen merkitsee muiden julkisten menojen kuten työttömyyskorvausten vähentymistä ja verotulojen kasvua. Näin ollen nettokustannus julkiselle taloudelle jää huomattavan paljon pienemmäksi ja pohjoismainen työllisyysaste muuttuu realistisemmaksi.
Patrizio Lainà
STTK:n pääekonomisti
*Vertailussa Pohjoismaista puuttuu Islanti.
***
Laskelma palkkatuen ja aktiivisen työvoimapolitiikan panostuksista pohjoismaissa
Pohjoismainen palkkatuki vahvistaisi julkista taloutta 780 miljoonalla eurolla