Työelämä digitalisaation ja teknologian tuomien hyötyjen ansiosta työelämä rasittaa meitä fyysisesti vähemmän kuin ennen, mutta henkinen kuormitus on kasvanut. Mielenterveyshäiriöistä aiheutuneiden sairauspoissaolojen määrä on Suomessa kasvanut kolmessa vuodessa 53 prosenttia. Maassamme on alueita, joilla mielenterveyshäiriöt ovat yleisin sairauspoissaolojen syy. Tämä näkyy varsinkin nuorissa ikäluokissa ja valitettavasti jo koulutuksen aikana. Yliopiston terveydenhoitosäätiön mukaan korkeakouluopiskelijoiden kokemat masentuneisuus- ja ahdistuneisuusoireet ovat kasvaneet koko 2000-luvun ja joka kolmas korkeakouluopiskelijoista kokee stressiä. Tämä on liikaa hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden kannalta sekä yksilö- ja perhetason kärsimyksenä.
Maassamme on alueita, joilla mielenterveyshäiriöt ovat yleisin sairauspoissaolojen syy.
Työn vaatimukset ovat kasvaneet. Erilaisten laitteiden yleistyessä työntekijän nopea tavoitettavuus on entistä tärkeämpää ja työtä on hankalampi rajata vain työpaikalle. Osalla työpaikoista on jatkuva kiire ja osassa työpaikoista kiireen tuntu johtuu jatkuvista keskeytyksistä tai epäselvistä tavoitteista. Osa ihmisistä kokee, että työtä ei ehdi tehdä niin hyvin kuin haluaisi, ja se vaikuttaa työmotivaatioon. Henkilöresurssit pitää turvata ja mitoittaa järkevästi, jotta kukaan ei uuvu liian ison työkuorman alle. Myös huoli tulevaisuudesta voi aiheuttaa kuormitusta. Ongelmien korostamisen sijaan, yhteiskunnan tilan kehittymisestä pitää puhua rakentavasti.
STTK:n tekemän kyselyn mukaan 18-35 -vuotiaista vastaajista 78 prosenttia kokee työn henkisen kuormituksen kohtalaisen, melko tai erittäin kuormittavana. Henkisellä kuormittavuudella tarkoitetaan sellaisia työn sisältöön ja järjestelyihin tai työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta.
Olisi tärkeää jo opiskeluaikana opetella työn eri metataitoja, kuten itsensä johtamista ja tiimityöskentelyä sekä kykyä ylläpitää omaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia.
Nuoret työntekijät olivat kyselyssä nimenneet kuormittavimmiksi tekijöiksi muita useammin työtehtävien sisältöön liittyvät tekijät, sekä kokemuksen oman osaamisen riittämättömyydestä. Molemmat asiat liittyvät johtamiseen sekä työuran aloittamisen epävarmuuteen. Olisi tärkeää jo opiskeluaikana opetella työn eri metataitoja, kuten itsensä johtamista ja tiimityöskentelyä sekä kykyä ylläpitää omaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Tämän hetken työelämä rakastaa omatoimisuutta ja itseohjautuvuutta, mutta kaikkea ei voi laittaa yksilön harteille. Työssä onnistumisen mahdollistaminen on myös organisaation ja johtamisen vastuulla.
Vastavalmistunut työelämäänsä aloittava nuori voi joissain asioissa olla pidempään olluttatyöntekijää osaavampi, mutta hän tarvitsee tilaa myös opetteluun. Koulutus antaa valmiudet toimia erilaisissa tehtävissä, mutta oppiminen jatkuu työelämään siirtymisen jälkeen. Sen takia myös pitkään työelämässä olleiden pitää jatkuvasti kehittää omaa osaamistaan ja johtamistaitojaan. Osaavasta työyhteisöstä hyötyvät kaikki.
Saana Simonen
puheenjohtaja
STTK-Opiskelijat
***
STTK:n kysely: Puolet kokee työnsä kuormittavaksi – uhkaa työkykyä, työuria ja tuottavuutta