Työn murros ja työelämän muutokset koskettavat kaikkia palkansaajia. Muutos ei ole tilapäinen ilmiö vaan pysyvä olotila työpaikoilla. Jatkuva muutos kuormittaa työntekijöitä aivan toisin kuin ennen. Samalla se haastaa johtamisen ja esimiestyön uudella tavalla.
Aula Researchillä teettämämme kyselyn perusteella erittäin tai melko kuormittavana henkisesti oman työnsä kokee 48 prosenttia vastaajista. Tehtävien liiallinen määrä, kiire sekä huono johtaminen ja esimiestyö vaikuttavat eniten henkiseen kuormittumiseen. Lisäksi muun muassa huoli toimeentulosta ja henkilöstöresurssien puute kuormittavat henkisesti.
Lyhytnäköinen säästö ei toimi
Henkilöstöresurssien minimoinnilla tavoitellaan tehokkuutta ja säästöä työvoimakustannuksissa, mutta samalla se johtaa henkilöstön liialliseen kuormittumiseen, uupumiseen, virheisiin ja sairauspoissaoloihin. Lyhytnäköinen säästö voi johtaa pidemmällä aikavälillä kustannusten nousuun ja tuottavuuden alenemiseen.
Erittäin tai melko suurta fyysistä kuormittavuutta kyselyn perusteella kokee 28 prosenttia vastaajista. Huono työergonomia, rasittavat työasennot ja -liikkeet sekä toisaalta staattinen istumatyö ja lämpötila aiheuttavat eniten fyysistä kuormittavuutta. Parantamalla työergonomiaa, hyödyntämällä apuvälineitä, lisäämällä taukojen määrää ja laatua sekä ylläpitämällä fyysistä kuntoa työajalla voitaisiin ylläpitää työkykyä ja ennaltaehkäistä työkyvyttömyyttä ja sairauspoissaoloja.
Henkistä väkivaltaa on kokenut yli kolmannes
Viimeisen kolmen vuoden aikana noin joka viides vastaaja on kokenut työssään fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa. Henkistä väkivaltaa on kokenut 37 prosenttia. Sitä on tapahtunut eniten asiakkaiden taholta, mutta myös esimiehen tai johdon sekä muiden työntekijöiden taholta. Väkivalta on ollut luonteeltaan esimerkiksi osaamisen vähättelyä, huutamista, aiheetonta arvostelua, väkivallalla uhkailua tai väkivallantekoja.
Sekä fyysiselle että henkiselle väkivallalle on saatava työelämässä piste.
Työpaikan sisäilman kokee erittäin tai melko huonoksi noin joka viides vastaaja. Tämä johtuu muun muassa lämpötilasta, huonosta ilmanvaihdosta, epäsiisteydestä ja homeesta. Joka neljäs vastaaja ilmoittaa, että ongelmista huolimatta toimenpiteitä ei työpaikalla ole tehty.
Työvoimakustannusten minimointi on huono lääke tuottavuuden kasvuun. On panostettava työelämän laadun kehittämiseen. Henkilöstön tiedonsaannilla, vuoropuhelulla ja osallistamisella on entistä suurempi merkitys siihen, miten henkilöstö pysyy muutoksessa mukana ja miten tuottava työntekijä on. Teknologian kehityksen edellyttämä jatkuva osaamisen kehittäminen pitää nähdä mahdollisuutena. Hyvinvointi ja turvallinen työelämä luodaan työpaikoilla yhdessä – paremmalla johtamisella.
Katarina Murto
johtaja, STTK
***