Suomessa myönnettiin työperusteisia oleskelulupia viime vuonna lähes 6 800. Määrä on kasvussa, sillä oleskeluluvan sai runsaat tuhat hakijaa enemmän kuin aikaisemmin.
Taustalla lienevät edellisen hallituksen kaudella tehdyt lakimuutokset, joilla pyrittiin nopeuttamaan erityisasiantuntijoiden ja yrittäjien lupaprosessia. Myös hakemusten määrä on kasvanut tasaisesti viimeisten viiden vuoden ajan. Työperusteisten oleskelulupien määrät Suomessa ovat vielä eurooppalaisessa vertailussa pieniä. Esimerkiksi Ruotsi myönsi työperusteisia oleskelulupia vuonna 2018 lähes 19 000 henkilölle.
Työikäisten määrä Suomessa vähenee 75 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä ja syntyvyys on jyrkässä laskussa. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan tarvitsisimme Suomeen joka vuosi arviolta noin 30 000 ulkomailla syntynyttä, jotta huoltosuhde pysyisi kutakuinkin kestävällä tasolla. Nyt ulkomailla syntyneiden määrä on alle seitsemän prosenttia koko Suomen väestöstä.
Neljä viidestä Suomeen tulevista maahanmuuttajista on työikäisiä
Maahanmuuton positiiviset taloudelliset vaikutukset riippuvat tietysti siitä, miten hyvin maahanmuuttajat integroituvat suomalaisille työmarkkinoille. Suomessa ero maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten työllisyysasteissa on eurooppalaisessa vertailussa korkea. Kymmenen vuotta Suomessa asuneiden ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysprosentti on lähellä kantasuomalaisia eli 71. Naisista vain 56 prosenttia on työllistynyt kymmenen maassaolovuoden jälkeen. Työllisyyden näkökulmasta maahanmuuton potentiaali onkin paljon suurempi, kuin mitä tähän mennessä olemme Suomessa kyenneet saavuttamaan. Neljä viidestä Suomeen tulevista maahanmuuttajista on työikäisiä.
Suomessa ero maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten työllisyysasteissa on eurooppalaisessa vertailussa korkea.
Kansainvälistä rekrytointia tulisi tehdä laajapohjaisesti ja strategisesti. Koulutetuista osaajista on jo nyt pula, mutta tarvitsemme kansainvälisen ohjelman, johon sisältyy niin työntekijöiden kuin opiskelijoidenkin rekrytointi Suomeen kaikille aloille. Vastaavia ohjelmia luodaan kaikkialla kehittyneissä teollisuusmaissa, koska ikääntyvä väestö ei ole yksin Suomen ongelma. Kilpailemme siis osaavasta työvoimasta lukuisien muiden, meitä vetovoimaisempien maahanmuuton kohdemaiden kanssa. Olemme maailman metropoleista katsoen syrjässä, meillä on epämiellyttävä ilmasto ja hankala kieli. Toimiva yhteiskuntajärjestys, kehittynyt infrastruktuuri, palvelut, korkea hyvinvointi ja luonnon läheisyys taas ovat plussaa.
Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneiden opiskelijoiden mahdollisuus jäädä valmistumisen jälkeen kahdeksi vuodeksi Suomeen työnhakuun on askel oikeaan suuntaan.
Kansainvälisen rekrytoinnin lisäksi on tärkeää tarkastella myös Suomessa jo asuvien ulkomaalaistaustaisten sekä esimerkiksi Suomeen opiskelemaan saapuvien työllistymistä ja kotoutumista Suomeen. Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneiden opiskelijoiden mahdollisuus jäädä valmistumisen jälkeen kahdeksi vuodeksi Suomeen työnhakuun on askel oikeaan suuntaan. Myös maahantulijan puolisoiden työllistyminen on juurtumisen näkökulmasta olennaista. Suomen kiristynyt perheenyhdistämispolitiikka on tehnyt EU-/ETA-maiden ulkopuolelta saapuneiden ja pienipalkkaisilla aloilla työskentelevien maahanmuuttajien perheenyhdistämisen lähtökohtaisesti mahdottomaksi. Nykytilanne ei edistä maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen eikä sitoutumista työpaikkaan.
Työllistymisessä kielitaito ja riittävä suomalaisen työelämän toimintaperiaatteiden tuntemus on avainasemassa. Moni maahanmuuttajataustainen työntekijä ei ole riittävän tietoinen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan työmarkkinoilla. Tämä kiristää työelämän asenteita maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä kohtaan ja ruokkii syrjintää. Panostukset kielitaitoon ja kotouttamiseen maksavat itsensä takaisin parempana työllisyytenä.
Taina Vallander, johtaja, STTK
***
STTK: Hallitusohjelmaan kirjattava laaja työperäisen maahanmuuton ohjelma
Suomi tarvitsee laajan työperäisen maahanmuuton kokonaisohjelman
Keskustelua työperäisestä maahanmuutosta Ylen Ykkösaamussa 21.10.2019