Pitkän tähtäimen vastaus osaajapulaan on määrätietoinen kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoiminen korkeakouluihin, ammatilliseen koulutukseen ja lukioihin, esittävät korkeakouluja, ammatillista koulutusta sekä työ- ja elinkeinoelämää edustavat järjestöt. Järjestöt haluavat, että Talent Boost –kehittämistyössä korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten ääni ja näkökulmat kuuluvat vahvasti, ja niitä osallistetaan kehittämistyöhön.
Osaajapula uhkaa suomalaisten hyvinvointia
Tuoreimman väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä jatkaa vähentymistä, mikä tarkoittaa entisestään pahenevaa pulaa osaajista koko maassa. Huoltosuhteen heikentyminen uhkaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluita, tulonsiirtoja ja eläkkeitä. Koulutus- ja osaamisperusteisen maahanmuuton kunnianhimoisena tavoitteena onkin oltava työikäisen väestön vähentymisen lieventäminen ja jopa 2030-luvulla uhkaava Suomen väkiluvun vähenemisen ehkäiseminen.
Talent Boost -ohjelman tulee tukea korkeakouluja ja ammatillisia oppilaitoksia kansainvälisten osaajien houkuttelemisessa ja edistää heidän pääsyään työmarkkinoille. Tällä hetkellä tilanne on haastava: työelämässä tapahtuvat muutokset lisäävät korkeakoulutetun työvoiman tarvetta, mutta merkittävä osa Suomessa tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista lähtee muualle töihin muun muassa kielimuurin ja oleskelulupakäytäntöjen kaltaisten esteiden vuoksi.
Hallituksen käynnistämän Talent Boost -toimenpideohjelman tavoitteeksi on asetettava kansainvälisten opiskelijoiden määrän moninkertaistaminen korkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Nykyisin korkeakoulututkinnon suorittaa Suomessa noin 5 000 ulkomaan kansalaista vuodessa. Määrä pitäisi nelinkertaistaa ja suurin osa valmistuneista pitäisi saada työllistymään Suomeen, jotta voidaan vastata yhteiskunnan kasvavaan osaajatarpeeseen.
Tavoitteen saavuttamiseksi korkeakoulutus ja ammatillinen koulutus on järjestettävä nykyistä tiiviimmässä yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden ja työnantajien kanssa. Jotta osaajat työllistyvät, heillä pitää olla työelämäkontakteja jo osana tutkintokoulutusta. Yritykset ja organisaatiot tulee ottaa koulutukseen yhteistyökumppaneiksi ja mentoreiksi alusta alkaen, ja niitä on tuettava myös harjoittelupaikkojen tarjoamisessa. Lisäksi ammatillisessa koulutuksessa tulee harkita vieraskielisten tutkintojen vapauttamista lupamenettelystä.
Kansainvälisyys muuttaa koulutusta, hallintoa ja työelämää
Kansainvälisten opiskelijoiden määrän moninkertaistaminen edellyttää myös Suomen määrätietoista kansainvälistä markkinointia korkeatasoisena opiskelu- ja työpaikkana sekä turvallisena ja puhtaana asuinpaikkana. Tämä tarkoittaa myös kansainvälisten osaajien täsmällisempää rekrytointia, jonka keskeinen osa on sujuva maahantulon polku sekä mahdollisuus jäädä maahan opintojen jälkeen.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Petri Lempinen, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, 040 7667805
Toiminnanjohtaja Leena Wahlfors, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry, 050 5229421
Johtava asiantuntija Satu Ågren, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, 040 7723234
Erityisasiantuntija Miika Sahamies, Akava ry, 050 5305366
Johtaja Riikka Heikinheimo, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, 050 5577887
Kehittämispäällikkö Sirpa Sivonen, KT Kuntatyönantajat, 050 5718001
Johtaja Taina Vallander, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, 040 1841464
Osaamisasiantuntija Mikko Valtonen, Keskuskauppakamari, 040 8678250
Johtaja Laura Rissanen, Sivistystyönantajat, 041 5404505
***
Maahanmuuton työllisyyspotentiaali paljon suurempi kuin olemme pystyneet saavuttamaan