Hallitus valmisteli pika-aikataululla ensimmäiset työllisyystoimenpiteet jo budjettiriiheen syyskuussa. Riihestä tuli ulos 25 kohdan lista työllisyystoimenpiteistä. Yksi niistä oli kuntakokeilujen käynnistäminen.
Kuntakokeiluissa työvoimapalveluiden järjestämisvastuuta siirretään TE-toimistoilta kunnille.
Kuntakokeiluissa työvoimapalveluiden järjestämisvastuuta siirretään TE-toimistoilta kunnille. Lähtökohtana on, että kunnat osaavat tarjota omalle alueelleen räätälöidympiä ja yksilöllisempiä palveluita kuin TE-toimistot. Lisäksi kunnat pystyvät yhteensovittamaan työllisyyspalveluiden tarjonnan muuhun palvelutarpeeseen kuten osaamispalveluiden ja sosiaalipalveluiden tarjontaan. Esimerkiksi voidaan tehokkaammin arvioida työkykyä tukevien sote- ja kuntoutuspalvelujen tarve sekä tarvittaessa ohjata näihin palveluihin.
Minulla on kunnia osallistua kuntakokeilujen valmisteluun hallituksen asettamassa työvoimapolitiikan palvelurakenne -työllisyystyöryhmässä STTK:n edustajana. Työryhmässä istuu muun muassa ministeriöiden, työmarkkinajärjestöjen ja suurimpien kaupunkien edustajia. Työryhmän puheenjohtajana toimii työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson.
Ikääntyneissä suuri työllisyyspotentiaali
Kuntakokeilujen kohderyhmässä olisi kuitenkin kehitettävää. Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti, että kuntakokeilujen piiriin siirtyvät kaikki ne työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan. Käytännössä siis Kelan työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saavat työttömät, mutta eivät ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavat. Poikkeuksena tähän ovat alle 30-vuotiaat työnhakijat ja kaikki maahanmuuttajat, joita on lukumääräisesti melko pieni joukko.
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavat ikääntyneet jäävät kokonaan kuntakokeilujen ulkopuolelle. Tämä on harmillista, sillä juuri ikääntyneissä on todennäköisesti suurin työllisyyspotentiaali. Ikääntyneistä moni saa ansiosidonnaista työttömyysturvaa, joten lukumäärältään joukko on merkittävä. Ikääntyneet myös monesti unohdetaan niin sanottuun ”eläkeputkeen” eli ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiville eläkepäiviä odottelemaan.
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavat ikääntyneet jäävät kokonaan kuntakokeilujen ulkopuolelle. Tämä on harmillista, sillä juuri ikääntyneissä on todennäköisesti suurin työllisyyspotentiaali.
Vaikka ikääntyneet ovat kuntakokeilujen piirissä, mutta jos he putoavat työmarkkinatuelle tai peruspäivärahalle, työllisyyden kannalta olisi tärkeää tarjota tehostettuja työllisyyspalveluita heti työttömyyden alkaessa. On selvää, että työttömyyden pitkittyessä työllistymisen todennäköisyys heikkenee. Esimerkiksi kaikkien yli 55-vuotiaiden ottaminen mukaan kuntakokeilujen piiriin olisi tehokasta työllisyyspolitiikkaa.
Kokeilusta pitää saada tutkimustuloksia
Hallitus on sitoutunut tekemään tutkimusperusteisen vaikuttavuusarvioinnin kuntakokeiluista. Kuntakokeiluissa riskinä on kuitenkin se, ettei kunnollista tutkimusasetelmaa välttämättä synny.
Yksinkertaisesti kyse on siitä, että järkevää vertailujoukkoa ei löydy. Jos kaikki työmarkkinatuella ja peruspäivärahalla olevat saman kunnan asukkaat ovat mukana kokeilussa, ei ole ketään kehen verrata. Paras ratkaisu olisi valita kokeiluun osallistuvat kohderyhmän sisältä satunnaisesti – kuten tehtiin perustulokokeilun kohdalla. Huonompi, mutta mahdollisesti toimiva ratkaisu on jaksottaa kuntakokeiluihin siirtyminen, jolloin osa kohderyhmästä toimii myös vertailujoukkona. Lisäksi on tärkeää, että kaikki suuret kaupungit eivät ole mukana kuntakokeiluissa, koska silloin suurten kaupunkien tasolla puuttuu vertailujoukko.
Vertailujoukon puute oli ongelmana myös aktiivimallin tutkimuksessa, jossa arvio työllisyysvaikutuksista jäi hyvin ohueksi. Aktiivimallin osalta tutkimusasetelman puute oli kuitenkin ymmärrettävä, koska se oltiin suunniteltu pysyväksi ratkaisuksi. Kuntakokeilut ovat nimensä mukaisesti vasta määräaikaisia kokeiluja, joten siksi olisi ensiarvoisen tärkeää pystyä tuottamaan vaikutuksista luotettavaa tutkimustietoa päätöksenteon tueksi, kun suunnitellaan pysyväisluontoisempia ratkaisuja työvoimapolitiikan palvelurakenteeseen.
Patrizio Lainá
STTK:n pääekonomisti
***
STTK esittää useita toimia ikääntyneiden työllisyyden edistämiseksi