Miesten ja naisten väliset erot koulutustasossa tunnetaan, mutta harvemmin tuodaan esille koulutustaustan yhteys yhteiskunnallisesti merkittäviin ilmiöihin kuten syntyvyyteen. Tutkimusten mukaan koulutustaustalla on kuitenkin varsin selviä vaikutuksia puolison valintaan ja lasten lukumäärään.
Tutkimusten mukaan koulutustaustalla on kuitenkin varsin selviä vaikutuksia puolison valintaan ja lasten lukumäärään.
Miesten ja naisten koulutuspolut eriytyvät toisen asteen koulutukseen hakeuduttaessa. Pojista suurempi osa jatkaa opintoja ammatillisessa koulutuksessa, kun taas enemmistö tytöistä menee lukioihin. Vaikka suurin osa kaikista perusasteen päättävistä jatkaa opintojaan toisella asteella, noin 15 prosenttia joka ikäluokasta jää perusasteen koulutuksen varaan. Peruskoulun varassa olevista suurempi osa on miehiä. 20-29-vuotiasta miehistä perusasteen koulutuksen varassa on 17 ja naisista 13 prosenttia ikäluokasta. (Tilastokeskus: Väestön koulutusrakenne 2018).
Naiset hakeutuvat ja suorittavat miehiä useammin korkeakoulututkinnon.
Naiset sen sijaan hakeutuvat ja suorittavat miehiä useammin korkeakoulututkinnon. Kun tarkastellaan koko 15 vuotta täyttänyttä väestöä, 36 prosentilla naisista on korkeakoulututkinto. Miehistä korkeakoulututkinnon suorittaa vain 28 prosenttia. Miehet suorittavat sen sijaan paljon toisen asteen tutkintoja, ja yli 15-vuotiaista 46 prosenttia on suorittanut toisen asteen tutkinnon.
Erot koulutustasossa sukupuolten välillä ovat jo itsessään suuria. Erojen merkitys vain korostuu, kun tarkastellaan koulutustason yhteyttä muihin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Sekä kotimaisessa että kansainvälisessä tutkimuksessa on nostettu esiin koulutustason vaikutus puolison valintaan. Muutaman vuoden takaisessa väitöstutkimuksessa havaittiin, että jopa 45 prosentilla pareista oli sama koulutustaso ja koulutustason samankaltaisuus oli tärkeintä korkeasti koulutetuille. Liitot koulutustasojen ääripäitä edustavien välillä ovat erittäin harvinaisia.
Syntyvyys pienenee voimakkaasti kaikissa koulutusryhmissä
Syntyvyys pienenee voimakkaasti kaikissa koulutusryhmissä. Kokonaishedelmällisyys on suurin korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla. Lapsettomuus on viimeisten vuosien aikana kasvanut erityisesti perusasteen koulutuksen varassa olevilla naisilla.
Kokonaishedelmällisyys on suurin korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla.
Koulutuspoliittisilla päätöksillä on aina kauaskantoisia vaikutuksia. Hallituksen tavoite korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden kasvattamisesta voi olla myös syntyvyyden kasvattamisen näkökulmasta merkittävä. Huomiota olisi tosin kiinnitettävä erityisesti miesten osuuden kasvattamiseen korkeasti koulutetuista, mikä olisi toki tärkeää muistakin kuin perhepoliittisista syistä. Mielenkiintoista olisi myös tarkastella, miten miesten ja naisten koulutusvalinnat heijastuvat alueelliseen sijoittumiseen. Se tiedetään, että sukupuolittuneet koulutusvalinnat ohjaavat miehet ja naiset opiskelemaan osin eri oppilaitoksissa paitsi toisella asteella, myös korkeakoulutuksessa.
Kaiken kaikkiaan näyttäisi olevan tärkeää edistää miesten ja naisten tasaisempaa hakeutumista korkeakoulutukseen sekä nostaa koulutustasoa varmistamalla, että koko ikäluokka suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Tässä olisi tärkeä tasa-arvonäkökulma pohdittavaksi parhaillaan valmistelussa olevassa koulutuspoliittisessa selonteossa.
Riina Nousiainen
koulutusasiantuntija
Muuta aiheeseen liittyvää:
Korkeakoulutuksen sukupuolittuneisuutta on blogissaan tarkastellut myös Jyrki Laitinen Oulun ammattikorkeakoulusta: Korkeakoulututkinnon suorittaneiden sukupuolijakaumasta