Ammattiyhdistysliike on toiminnassaan aina tavoitellut sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Työelämässä sosiaalinen oikeudenmukaisuus on tarkoittanut turvallista ja terveellistä työympäristöä, ihmisarvoista työtä ja elämiseen riittävää palkkaa. Suomi on ollut monella tapaa edelläkävijä paremman työelämän rakentamisessa. Parannuksia on saavutettu, koska ihmiset ovat yhdessä niitä lähteneet tavoittelemaan ja vaatimaan. Tämä on ollut puhtaimmillaan sitä ”joukossa on voimaa” -ajattelua ja yhteistoimintaa, jossa muutokset on lopulta savutettu neuvotteluteitä pitkin.
Neuvottelujen kautta vahvankin erimieliset näkemykset saadaan samaan neuvottelupöytään ja asioista päästään keskustelemaan rationaalisella tasolla. Neuvottelujen tavoitteena on saavuttaa kompromissi, konsensus, johon kumpikin osapuoli voi sitoutua. Konsensus on avain pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen yhteistyöhön, jonka velvoittamina vahvankin erimielisetkin toimijat voivat työskennellä keskenään rauhanomaisesti yhteisymmärryksessä.
Ilmastoystävällisyys ja kestävän kehityksen kysymykset rantautuvat yhä enenevässä määrin työelämään liittyville keskustelufoorumeille.
Nykymaailmassamme työelämään liittyvät haasteet ovat erilaisia kuin menneinä vuosina. Ilmastoystävällisyys ja kestävän kehityksen kysymykset rantautuvat yhä enenevässä määrin työelämään liittyville keskustelufoorumeille. Työelämän odotetaan olevan reilua ja oikeudenmukaista. Oikeudenmukaisuutta kaipaa niin työntekijä, työnantaja, palvelunkäyttäjä, kuluttaja, tuotanto- tai hankintaketjun osa, ympäristö, yhteiskunta kuin sijoittajatkin.
Jokaisen kokonaisuuteen vaikuttavan osatekijän toivotaan huomioivan muut kanssatoimijat osana omia toimiaan. Toiset huomioon ottava toimintakulttuuri rakentaa kestävän kehityksen mukaista yhteiskuntaa ja tulevaisuutta tuleville sukupolville. Tämä on tämän päivän sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Elämme aikaa, jossa nykyiset tapamme elää ja toimia kyseenalaistetaan hyvin vahvasti.
Michel Serres kuvaa filosofisessa Luontosopimus -teoksessaan (1990) ihmiskuntaa merimiehiksi, jotka ovat täydellä nopeudella ajamassa päin kallioseinää. Merimiehet saavat ympäriltään jatkuvia varoituksia edessä olevasta rysähdyksestä, mutta eivät ota varoituksia kuuleviin korviinsa. Elämme aikaa, jossa nykyiset tapamme elää ja toimia kyseenalaistetaan hyvin vahvasti.
Kerskakuluttaminen ja omistaminen muiden kustannuksella on saavuttamassa lakipisteensä. Uudenlaiset arvot ovat astumassa tilalle. Ihmisen toiminnan seuraukset aletaan tunnistaa ja tunnustaa yhä laajemmin. Oman edun tavoittelu on johtanut lajikirjon ja luonnon monimuotoisuuden heikentymiseen, joka itsessään on uhka myös ihmisen omalle olemassa ololle. Ihminen on osa ekosysteemiä ja sen on sopeuduttava ja opittava elämään uudelleen sopusoinnussa elämän realiteettien kanssa. Kuolleella planeetalla ei ole elämää eikä työpaikkoja tarjolla.
Ammattiyhdistysliikkeellä on annettavaa ilmastoystävällisen työelämän rakentamiseen
Ammattiyhdistysliikkeellä on paljon annettavaa ilmastoystävällisen yhteiskunnan ja työelämän rakentamiseen. ITUC, eli ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö, on tuonut esille, että kolmikantainen neuvottelualusta voisi tarjota neutraalin ja tavoitteellisen foorumin erimielisten asioiden käsittelylle. Ääripäihin jumiutuneen väittelyn sijaan tarvitaan aitoja ratkaisuja, sitoutumista ja yli hallituskaudet ylittävää tavoitteellista työskentelyä tavoitteiden ja asiantilojen saavuttamiseksi.
Kehityksen aallonharjalla ratsastavana länsimaana meillä on jo olemassa tarvittava tieto ja teknologia muutosten toteuttamiseksi. Meillä on laadukas koulutus- ja tutkimusjärjestelmä, josta saamme koko ajan viimeisimmän tietotaidon omaavaa henkilöstöä ja uutta tutkimustietoa ulos. Meillä on toimivat työpaikat ja työmarkkinat, joilla voimme yhdessä toteuttaa muutoksia, joilla on niin yhteisöllisiä kuin yhteiskunnallisiakin merkityksiä.
Me voimme olla edelläkävijöitä ilmastonmuutoksen taklaamisessa ja tarvittavien toimien ja teknologian jalkauttamisessa.
Suomessa kehitetyillä innovaatioilla voi olla globaalisti kauaskantoisia seurauksia. Me voimme olla edelläkävijöitä ilmastonmuutoksen taklaamisessa ja tarvittavien toimien ja teknologian jalkauttamisessa. Ammattiyhdistysliike tekee jo nyt paljon kehitysyhteistyötä kehittyvissä maissa. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämisen lisäksi hankkeet voisivat tulevaisuudessa tavoitella myös yhteiskunnallisia ympäristöhyötyjä. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö on elinehto kaikelle elämälle. Nykyisen tutkimustiedon valossa ilmastopakolaisuuden lisääntyminen näyttäytyy yhä lähempänä olevana uhkakuvana. Miksi emme pyrkisi yhdessä ehkäisemään sitä? Jostakin se muutos lähtee ja miksi se ei lähtisi täältä Suomesta? Tässä meille olisi vientituotetta kerrakseen, jonka markkinat eivät heti lopu kesken.
Anne Lindgren, terveyspoliittinen asiantuntija, Tehy
***
Miksi te ette mene ilmastolakkoon?
Climate Aid -viikko järjestetään 18.–24.11.2019 ja sen päätapahtuma on Climate Aid Finland -konsertti lauantaina 23.11.2019.
