Huomioiko työelämä lapsen oikeudet?

Elina Pekkarinen, Lapsiasiavaltuutettu

YK:n lapsen oikeuksien sopimus sisältää yhteisesti sovitun näkemyksen siitä, mitä lapsen hyvä elämä pitää sisällään. Sopimuksen tärkein tavoite on terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvan takaaminen kaikille lapsille. Myös lapsen oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan tunnustetaan sopimuksessa. Mitä tekemistä lapsen oikeuksilla ja niiden toteutumisella on suomalaisen työelämän kanssa?

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen näkee kaikissa lasten oikeuksissa kytköksen vanhempien työssäoloon ja siihen, miten työelämä osaltaan mahdollistaa vanhempien elämää lastensa kanssa.
– Yleisesti ottaen suomalaisessa työelämässä on paljon myönteistä lasten oikeuksien toteutumisen kannalta. Suomessa myös pienten lasten vanhemmat voivat käydä töissä ja yhteiskunta kannustaa ja tukee vanhempia siinä, Pekkarinen linjaa.

Varmuus ja joustot edistävät oikeuksia

YK:n sopimus velvoittaa sopimusvaltioita tukemaan vanhempia lasten kasvatuksessa.
– Suomalaisilla vanhemmilla on käytössään erinomaiset varhaiskasvatuspalvelut, joten siinä mielessä tilanne on meillä erittäin hyvä. Toisaalta Suomea leimaa hyvin vahva kokoaikatyön perinne, kun muualla maailmassa osa-aikatyö on yleisempää etenkin pienten lasten äitien kohdalla.

Monet vanhemmat kokevat esimerkiksi kouluikäisten lasten ja työelämän yhdistämisen hankalaksi.

Naisasianäkökulmasta kokoaikatyön yhtäläinen mahdollisuus naisille ja miehille on hyvä asia, mutta lapsen näkökulmasta tilanne on Pekkarisen mielestä mutkikkaampi.
– Myös niin sanottu prekaari, epävarmuuden ja pätkätöiden sävyttämä työelämä kohdistuu usein perheenperustamisiässä oleviin naisiin ja pienten lasten vanhempiin, jolloin työhön liittyvät epävarmuudet voivat heijastua myös heidän lastensa arkeen.

Myös epätyypilliset työajat ovat yleisiä naisvaltaisilla palvelu- ja puhtaanapitoaloilla.
– Kaupan aukiolojen vapautumisella ja ravintoloiden laajemmilla aukioloajoilla on lasten arkeen liittyviä kerrannaisvaikutuksia, jotka eivät välttämättä suoraan näy tilastoissa.

Erilaisten työelämäjoustojen ja niihin liittyvien ikärajojen tarkastelemiseen olisi Pekkarisen mielestä edelleen varaa suomalaisessa työelämässä. Monet vanhemmat kokevat esimerkiksi kouluikäisten lasten ja työelämän yhdistämisen hankalaksi.
– Kokopäiväisen varhaiskasvatuksen päätyttyä yksin vietetyt aamut ja iltapäivät ovat monille alakouluikäisille lapsille pitkiä. Vaikka pienten koululaisten vanhemmilla on mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen, vain murto-osa perheistä hyödyntää tätä. Myös isiä voisi kannustaa jakamaan pienten koululaisten hoitovastuuta.

Pienetkin muutokset hyväksi

Lapsen oikeus hyvään ravintoon liittyy työelämään erityisesti pienten lasten kohdalla.
– Norjassa on käsittääkseni saatu hyviä kokemuksia työssäkäyvien vauvojen äitien pitämistä imetystauoista. Siellä asia on nähty laajana kansanterveydellisenä lasten oikeus- ja tasa-arvokysymyksenä, jolla kannustetaan naisia liittymään työelämään ja isiä jäämään kotiin pienten lasten kanssa.

Pekkarinen muistuttaa, että lasten oikeuksien toteutumista voidaan parantaa hyvin pienilläkin muutoksilla työelämässä.
– Pelkästään se on merkityksellistä, miten työntekijän tarvitsemaan joustoon erilaisissa elämän kriisitilanteissa suhtaudutaan työpaikalla. Jos kaikki puhaltavat yhteen hiileen siinä vaiheessa, kun yksityiselämä on ruuhkaista ja työelämäkin hektistä ja vaativaa, niin totta kai se näkyy positiivisesti myös lapsen arjessa.

Pelkästään se on merkityksellistä, miten työntekijän tarvitsemaan joustoon erilaisissa elämän kriisitilanteissa suhtaudutaan työpaikalla

Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskyselyn samoin kuin Valtion nuorisoneuvoston Nuorisobarometrin vastauksista käy ilmi, että lapset ja nuoret viettäisivät mielellään enemmän aikaa perheensä kanssa.
– Vanhempien kanssa vietetty ohjelmoimaton yhdessäolo on lapsille tärkeää. Jos vanhemmat ovat hirveän kuormittuneita ja kiireisiä tai ajatukset pyörivät koko ajan työn ympärillä, tilanne ei ole lapsen kannalta ideaali. Ihan kaikki vanhemmat eivät taida tätä tiedostaa.

Teksti: Kreetta Haaslahti
Kuva: Lehtikuva

***

Millainen on perheystävällinen työpaikka?

Ajankohtaista

16.9.2025

Hyvinvointialueiden säästöt kuormittavat henkilöstön jaksamista – rahoitusmallia tarkasteltava uudelleen

Lue
12.9.2025

Tehyn johto soteministeri Grahn-Laasoselle: Raskaussyrjintä riivaa sote-alaa jo nyt, ja lakimuutos lisäisi sitä entisestään

Lue
12.9.2025

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen huolissaan Suomen mediakentästä ja toimittajien jaksamisesta – ”STT:n, MTV:n, Ylen ja HS:n uutisointi on turvattava ja journalisteista pidettävä huolta”

Lue
11.9.2025

Laadukasta varhaiskasvatusta tarvitaan tänä päivänä enemmän kuin koskaan

Lue
11.9.2025

Hyvinvointialueiden rahapula ei oikeuta lakien rikkomiseen

Lue
11.9.2025

Sodat leimasivat von der Leyenin puhetta

Lue
10.9.2025

Selvitys: Maahanmuuttaja-naiset kokevat Suomen yhteiskunnallisen ilmapiirin heikentyneen

Lue
10.9.2025

Töitä maahanmuuttajanaisille – STTK:n esityksiä maahanmuuttajanaisten työllisyyden tukemiseksi

Lue