Vietämme lasten oikeuksien viikkoa. Jokainen lapsi on ainutkertaisen tärkeä ja ansaitsee aikuisten ja yhteiskunnan täyden tuen yksilölliselle kasvulleen ja hyvinvoinnilleen. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen pitäisi näkyä läpileikkaavasti suomalaisessa arjessa – päätöksiä tehtäessä, palveluja tarjotessa, perheitä tuettaessa.
Lasten oikeuksien viikolle sijoittuu myös Ota lapsi mukaan töihin -päivä. Tenavien, ja isompienkin lapsien, on hyvä tietää, mihin vanhemmat katoavat kiirehtiessään ”töihin”. Abstrakti työnteon maailma avautuu ja konkretisoituu muksulle, joka on päässyt mukaan kurkistamaan iskän ja äiskän työpaikalle. Myös STTK:n toimistolle kokoontuu innokas pienten ”lapsityöläisten” joukko.
Lapsen oikeuksiin kuuluu oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. On ihanaa, että lapset pääsevät vierailemaan vanhempien työpaikalla, mutta ihanaa, että näin tapahtuu vain kerran vuodessa! Eikä siis jatkuvasti.
Ennen kuin vuonna 1973 saimme Suomeen lainsäädännön, joka velvoitti kuntia tarjoamaan päivähoitopalveluja (tai nykyisinhän puhumme varhaiskasvatuksesta) osa perheistä joutui epätoivoisesti etsiskelemään hoitopaikkoja jo vauvaikäisille vähän mistä sattuu. Nykypäivän nuoret perheet eivät onneksi ole nähneet nettimaailmaa edeltäneitä aikoja, jolloin puhelinpylvääseen tai marketin ilmoitustaululle liimailtiin lappuja, joissa tarjottiin lasta hoidettavaksi. Toimeentulon takia äidin (vastuu lapsenhoidosta oli käytännössä äideillä) saattoi olla pakko päästä töihin, mukaankaan ei lasta voinut töihin ottaa, mutta joskus luotettavan ja hinnaltaan sopivan hoitajan löytyminen oli kiven alla.
Laadukas varhaiskasvatus turvaa monipuolisesti lapsen kasvua ja kehitystä, oppimista ja hyvinvointia sekä mahdollistaa samalla molempien vanhempien kokopäiväisen työssäkäynnin.
Ennen vuotta 1973 lasten päivähoidosta säädettiin vain vuoden 1936 lastensuojelulaissa. Subjektiivisesta oikeudesta palveluun säädettiin 80- ja 90-luvuilla. Välillä oikeus jo poistettiinkin, mutta onneksi nykyhallitus on sen jälleen lapsille ja perheille palauttamassa.
Laadukas varhaiskasvatus tärkeää lapsen kasvulle ja kehitykselle
Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen haasteet liittyvät laadun ja moniammatillisuuden kehittämiseen sekä henkilöstön yhteistyön ja työssä jaksamisen parantamiseen. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus, mutta sen oikeuden arvoa ei yhtään vähennä palvelun samanaikainen suuri merkitys perheille, työelämälle, tasa-arvolle ja yhteiskunnalle. Laadukas varhaiskasvatus turvaa monipuolisesti lapsen kasvua ja kehitystä, oppimista ja hyvinvointia sekä mahdollistaa samalla molempien vanhempien kokopäiväisen työssäkäynnin.
Laadun tekevät ammattilaistiimit, joissa aikuisten aikaa ja läsnäoloa, leikkiä ja hoivaa on riittävästi koko päivän ajaksi. Myös lastenhoitaja-ammattilaiset ovat tärkeä osa tiimiä. Heidän osaamistaan tarvitaan mukana kaikissa aktiviteeteissa, myös suunnittelussa ja arvioinnissa. Heilläkin on oltava mahdollisuus oman osaamisen täydentämiseen ja päivittämiseen, kohtuulliseen työkuormitukseen ja työaikasuojeluun. Näissä on tällä hetkellä ikävä kyllä runsaastikin parantamisen varaa monissa päiväkodeissa.
Syntyvyys on lähtenyt huolestuttavan nopeaan laskuun 2010-luvun kuluessa. Yhteiskunnan ja sosiaaliturvajärjestelmien kestävyys edellyttävät riittävän suuret uudet sukupolvet ja ikäluokat. Perhepuheessa on viime vuosina korostunut harmaan arjen huolet ja haitat, ja liian vähän se suuri ilo ja voima mitä lapsi voi tuoda perheelleen ja muille läheisilleen. Suomi tarvitsee lisää lapsia, ja työtä lapsen oikeuksien toteuttamiseksi käytännön teoin osana arkea. Laadukas, moniammatillinen varhaiskasvatus nousee tällä prioriteettilistalla ihan ensimmäisten oikeuksien joukkoon lasten ja perheiden hyvinvointia ja elämänlaatua parannettaessa.
Riitta Työläjärvi
sosiaali- ja terveyspolittinen asiantuntija
***
Etelä-Euroopassa on edelleen valittava ura tai äitiys