Yrityksiä on 2010-luvulla tuettu avokätisesti. Tänä vuonna yritykset hyötyvät 4,6 miljardia euroa suhteessa edellisen vuosikymmenen loppuun. Vuosikymmenen aikana yritykset ovat saaneet hyötyjä yhteensä peräti 22 miljardia euroa, jotka ne ovat osanneet myös ulosmitata voittojen muodossa.
Vuosikymmenen viimeisillä metreillä päätin laskea pääluottamusmies Petri Partasen innoittamana yritysten saaman hyödyn 2010-luvulla. Yritykset ovat hyötyneet ainakin yhteisöveron alennuksesta, Kela-maksun poistosta, kilpailukykysopimuksen tuomasta työajan pidennyksestä ja sosiaalivakuutusmaksujen alennuksista.
***
Yhteisöveroa on laskettu tällä vuosikymmenellä reilusti. Yhteisöveroa alennettiin ensin 1,5 prosenttiyksikköä vuonna 2012 ja sitten vielä 4,5 prosenttiyksikköä vuonna 2014. Yhteisöveroa on siis tällä vuosikymmenellä laskettu yhteensä kuusi prosenttiyksikköä 26 prosentista 20 prosenttiin.
Hallituksen lakiesityksen vaikutusarvion mukaan 1,5 prosenttiyksikön alennus pienensi yhteisöverotuottoa 306 miljoonaa euroa vuodessa. Vastaavasti jälkimmäinen alennus 4,5 prosenttiyksiköllä heikensi hallituksen lakiesityksen vaikutusarvion mukaan yhteisöverotuottoa 870 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteensä yhteisöveron laskeminen kuudella prosenttiyksiköllä heikentää julkista taloutta ja parantaa yritysten tulosta 1,2 miljardia euroa vuodessa.
Työnantajien Kela-maksu poistettiin vuonna 2010. Jälleen hallituksen lakiesityksen vaikutusarvion mukaan yksityiset työnantajat hyötyvät tästä 695 miljoonaa euroa eli noin 0,7 miljardia euroa vuodessa.
Laskin aiemmin kilpailukykysopimuksen tuomat alennukset työnantajien sosiaalivakuutusmaksuihin. Laskelma on päivitetty tähän blogiin. Vuoden 2018 palkkasumman sijasta olen huomioinut todelliset palkat ja palkkiot yritys- ja rahoitussektorilla (pois lukien keskuspankki) sekä valtiovarainministeriön ennusteen näille kuluvalle vuodelle. Sosiaalivakuutusmaksujen alennuksista yritykset hyötyvät 1,7 miljardia euroa vuonna 2019.
Kilpailukykysopimuksessa päätettiin myös lisätä vuosityöaikaa 24 tunnilla. Työnantajat ovat esittäneet, että tämän kustannusvaikutus olisi 1,4 prosenttia palkkasummasta. Tämä tarkoittaa noin miljardin euron hyötyä vuodessa yrityksille.
***
Olen koonnut oheiseen taulukkoon hyödyt yrityksille tällä vuosikymmenellä verrattuna vuoteen 2009. Tällä vuosikymmenellä työnantajat ovat hyötyneet yhteensä peräti 22 miljardia euroa erilaisista kädenojennuksista. Työnantajat hyötyvät ainoastaan tänä vuonna 4,6 miljardia euroa. On hyvä muistaa, että tämä hyöty on pohjalla lähdettäessä kohti 2020-lukua.
Yritykset ovat menestyneet 2010-luvulla
Yritykset ovat pärjänneet 2010-luvulla hyvin. Oheisesta kaaviosta selviää, että yritysten nimelliset voitot ovat kasvaneet 10 miljardia euroa eli 40 prosenttia. Reaalisesti mitattunakin yritysten voitot ovat kasvaneet 30 prosenttia vuosikymmenen aikana, vaikka vertailussa ei ole mukana vuosi 2019.
Taloudellisessa mielessä yritysten vuosikymmen on ollut menestyksekäs, varsinkin jos sitä vertaa siihen, että palkansaajien reaaliansiot eivät ole kasvaneet käytännössä ollenkaan vuosikymmenen aikana.
Yritysten menestyminen on toki myönteinen asia, mutta yritysten yhteiskunnalta ja palkansaajilta saamien hyötyjen ajoitusta voidaan vähintään ihmetellä. Näyttää siltä, että yrityksiä on tuettu juuri silloin, kun niillä on muutenkin mennyt hyvin. Edellisiä tukia ei myöskään ole missään vaiheessa peruttu, vaan yritysten tukia on lisätty edellisten päälle. Yritysten tukeminen olisi ollut paremmin perusteltua vuosikymmenen alkuvuosina, kun yritysten voitot laskivat, mutta sen jälkeen tukemista olisi ollut syytä vähentää.
Ainakin taloudellisessa mielessä yritykset vaikuttavat saavan erinomaisen lähtölaukauksen 2020-luvulle. Nähtäväksi jää, jatkuuko sama linja yritysten suosimisessa myös seuraavalla vuosikymmenellä.
PÄIVITYS 27.11. klo 15.40: Kilpailukykysopimuksen sosiaalivakuutusmaksujen alennukset ja työajan pidennyksen hyödyt päivitetty vastaamaan vuositasolla Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon palkkatilastoja ja kuluvalle vuodelle valtiovarainministeriön ennustetta.
PÄIVITYS 2: Yritysten voitot on päivitetty vastaamaan nettomääräistä toimintaylijäämää yritys- ja rahoitussektorilla pois lukien keskuspankki. Aiemmin voittojen käsitteenä oli koko kansantalouden nettomääräinen toimintaylijäämä/sekatulo.
Patrizio Lainà
STTK:n pääekonomisti
***
Miksi sosiaalivakuutusmaksujen siirron vaikutuksista vaietaan?