Teollisuuden lakolla tuskin vaikutusta liikevaihtoon tai BKT:hen

Kirjoittaja:

Patrizio Lainà

pääekonomisti

Profiili
Lakkojen kustannukset

Työnantajien etujärjestöt ovat laskeneet teollisuuden maanantaina 9.12. alkavan, lähes 100 000 työntekijää koskevan kolmen päivän lakon aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnalle. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) arvioi, että lakot aiheuttaisivat vähintään 200 miljoonan euron menetykset bruttokansantuotteesen ja jopa yli 500 miljoonan euron menetykset liikevaihtoon.

Omilla toimialoillaan Teknologiateollisuus väittää kustannuksiksi peräti 400 miljoonaa euroa liikevaihdon menetyksillä laskettuna, Kemianteollisuus 160 miljoonaa euroa ja Metsäteollisuus 30 miljoonaa euroa. Laskelmat perustuvat siihen, että kaikki tuotanto lakon ajalta olisi menetettyä.

Laskin, että realistisemmilla oletuksilla lakon kustannus yrityksille olisi noin 26 miljoonaa euroa, eikä liikevaihdon tai BKT:n osalta menetetä välttämättä mitään.

Lakkojen kustannuksia on hankala tarkkaan arvioida, kuten STTK:n ekonomistikollega Antti Koskela esittää kirjassaan Hanskat tippui. Työnantajien etujärjestöjen logiikka sisältää useita ongelmia, joiden takia heidän arvionsa liioittelevat merkittävästi lakon kustannuksia.

Varsinkin teollisuudessa voidaan hyödyntää varastoja. Jos yrityksillä on tuotannossa vapaata kapasiteettia, varastojen käyttämistä ei tarvitse myöhemmin kuroa umpeen. Tällöin lakosta ei aiheudu mitään kustannuksia, vaan itse asiassa yritykset saattavat jopa säästää palkkakulujen pienentyessä. Hankala kuvitella, että 1,5 prosenttia tuotannosta ei olisi mahdollista korvata varastoista tai vapaana olevasta tuotantokapasiteetista.

Ylitöillä lakon kustannukseksi 26 miljoonaa euroa

Jos lähdetään siitä, että yrityksillä ei ole tuotannossa yhtään ylimääräistä kapasiteettia, yritykset voivat teettää tekemättä jääneen työn etu- tai jälkikäteen ylitöinä. Koska kyse on teollisuudesta, jossa varastojen avulla voidaan tasata tuotannon vaihteluita, tämä on hyvin perusteltu lähtökohta lakon kustannusten arvioinnille. Olen aiemmin käyttänyt tätä lähestymistapaa aktiivimallin vastaisen mielenosoituksen kustannusten laskemiseen.

Laskelmani pohjana on, että lakon kattavuus on 92 000 työntekijää ja lakon kesto kolme työpäivää. Palkansaajien mediaanipalkka viime vuonna oli 3 079 euroa kuukaudessa, mikä vastannee lakon piirissä olevien teollisuuden palkansaajien keskipalkkaa melko hyvin. Olettaen työnantajan sivukulujen olevan 25 prosenttia bruttopalkan päälle ja ylityökorvauksen 50 prosenttia, työntekijäkohtaiseksi kustannukseksi tulee vajaa sata euroa päivässä. Kertomalla tämä lakon kattavuudella ja kestolla lakon kokonaiskustannukseksi saadaan 26 miljoonaa euroa.

Yritysten menetys on työntekijöiden tuotto

Huomionarvoista on, että tässä tapauksessa yhteiskunnassa mitään ei jää lopulta tuottamatta. Toisin sanoen: lakolla ei ole vaikutusta yritysten liikevaihtoon tai BKT:hen – toisin kuin työnantajien etujärjestöt väittävät. Yritykset vain joutuvat maksamaan korkeampaa hintaa työvoiman käyttämisestä ylitöiden muodossa. Näin ollen yritysten voitot pienenevät 26 miljoonalla eurolla.

Työntekijöiden näkökulmasta tilanne on päinvastainen: he eivät lopulta menetä mitään vaan ansaitsevat 26 miljoonaa euroa enemmän ylitöiden muodossa. Näin ollen lakko ei varsinaisesti maksa yhteiskunnalle mitään, vaan kyseessä on pikemmin tulonsiirto yrityksiltä työntekijöille.

Luonnollisesti myös tekemäni laskelma on puutteellinen. Luultavasti laskukaavani tuottama luku hieman liioittelee lakon kustannuksia, koska on hyvin epätodennäköistä, että yrityksillä ei olisi olemassa yhtään ylimääräistä tuotantokapasiteettia tai että työtä ei voisi järjestellä uudelleen normaalin työajan puitteissa. Toisaalta laskelmassa ei huomioida lakon epäsuoria kustannuksia kuten mainehaittaa tai myöhästymiskustannuksia yrityksille, mutta näitä ei huomioida työnantajien etujärjestöjenkään liioittelevissa laskelmissa.

Kokonaisuudessaan voidaan perustellusti sanoa, että lakon kustannukset ovat hyvin todennäköisesti selvästi pienemmät kuin työnantajien etujärjestöt antavat ymmärtää.

Patrizio Lainà
STTK:n pääekonomisti

***

0, 0, 1 vai 0, 1, 0? – Lakon kustannusten laskentatapa paljastaa työnantajien liioittelun

Q & A: Mikä on lakko? Mikä on työsulku? Entä työtaistelu? Mitä eroa niillä on?

Ajankohtaista

22.3.2024

Tehy: Poliittisten lakkojen rajoitukset voivat viedä hoitajilta tosiasiallisen mahdollisuuden vastustaa hallituksen heikennyksiä

Lue
22.3.2024

Rasismiin puuttuminen työelämässä on jokaisen vastuulla

Lue
21.3.2024

Maailman onnellisin kansa – olemmehan me?

Lue
21.3.2024

Ammattiliitto Pro: hallitus sivuutti jälleen suomalaisten enemmistön toiveet

Lue
21.3.2024

Puutu rasismiin

Lue
20.3.2024

Ammattiliitto Jyty sai jäseniltään korttitulvan Orpolle – ”Meille on syntymässä pahoinvointiyhteiskunta”

Lue
20.3.2024

SuPerin Paavola: Hyvinvointialueiden säästötoimet uhkaavat vakavasti ikääntyneiden perusoikeuksia

Lue
19.3.2024

Mitä tarkoittaa poliittinen lakko? – Usein kysyttyjä kysymyksiä lakoista

Lue