Järkevällä työnjaolla ja kunkin ammattiryhmän erikoisosaamista arvostamalla ja hyödyntämällä voitaisiin saavuttaa merkittävää tuottavuutta terveyspalveluihin. Merkittävä osa lääkärin ja sairaanhoidon ammattilaisten työajasta kuluu nykyisellään esimerkiksi potilastietojen kirjaamiseen ja ylläpitoon, joka on pois varsinaisesta hoitotyöstä, jota lääkäreiden pitäisi ensisijaisesti tehdä ja johon heidät on koulutettu.
– Sote-uudistuksen yhteydessä on äärimmäisen tärkeää, että olemassa olevia vähäisiä henkilöstöresursseja käytetään oikein. Mm. sairaaloissa työskentelevät terveydenhuollon sihteerit ja osastonsihteerit ovat toimivan hoitoketjun avainhenkilöstöä, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki korosti Kivijalka kuntoon -seminaarissa tiistaina 17.12. Seminaarissa käsiteltiin sote-palvelujen haasteita ja kehittämishankkeita.
Terveydenhuollon sihteerit ja osastonsihteerit on ammattiryhmä, jolla on erikoistunut osaaminen ja koulutus hallinnolliseen ja digitaaliseen työhön. Tämän erikoisosaamisen merkitystä ei kuitenkaan aina ymmärretä ja tärkeää työtä ei osata arvostaa. Monissa terveydenhuollon yksiköissä on vähennetty juuri hallintotyön ammattilaisia, kuten osastonsihteereitä.
Digitalisaatio on muuttanut ja muuttaa jatkuvasti terveydenhuollon henkilöstön työnkuvaa. Työmenetelmät, välineet ja aineistot muuttuvat suurelta osin digitaaliseen muotoon ja sähköinen asiointi kehittyy. Samalla erilaisten tietojärjestelmien merkitys ja rooli kasvaa edelleen.
Digitalisaatiolla pyritään tuottavuuden lisäämiseen. Vaikutus tuottavuuteen voi olla kuitenkin jopa päinvastainen, mikäli järjestelmät eivät toimi, osaaminen on puutteellista ja työnjako ei ole kunnossa. Tietojärjestelmien luotettavuus ja hyvä käytettävyys ovat edellytys, jotta sote-uudistus onnistuu.
Kotihoidon resurssipula hälyttävä
Jyty pitää erittäin tärkeänä, että vanhuspalvelulakia uudistetaan ripeästi eduskunnan kevätistuntokaudella 2020. Vanhuspalveluissa on yhä paheneva resurssipula, joka koskettaa erityisesti kotihoitoa, jonka asiakasmäärät myös kasvavat jatkuvasti. Henkilöstö uupuu työtaakan alle ja samalla ammattitaitoisen työvoiman löytäminen on entistä hankalampaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vanhuspalvelututkimuksen mukaan, mitä enemmän kunnassa on laitoshoitoa, sitä paremmin työntekijät jaksavat sekä laitoshoidossa että kotihoidossa. Vanhuspalvelujen henkilöstön kuormitus oli vähäisempää niissä kunnissa, joissa oli runsaasti laitospalveluita.
Nykyisellään vanhusten hoivapalveluista pääosa (57 %) painottuu kotihoitoon, jolloin yhä useampi vanhus asuu viimeiset vuotensa omassa kodissaan kotihoidon palvelujen piirissä. Samalla kotihoitoon siirretyt vanhukset ovat yhä huonokuntoisempia.
– Kotihoitoon kaivataan lisää henkilöstöresursseja, jolla varmistetaan hoivatyön laatu. Samalla tarvitaan sitovaa vanhustyön kotihoidon henkilöstömitoitusta, Pihlajamäki vaatii.
THL:n kotihoidon tutkimuksesta selviää, että vaikka asiakasmäärät ovat kasvaneet, henkilöstön kokonaismäärä kotihoidossa on laskenut joissakin maakunnissa.
– On hyvin erikoista, että Uudellamaalla, jossa on parhaat taloudelliset resurssit vastata vanhusväestön lisääntyvään määrään, kotihoidon henkilöstöresursseja on THL:n tutkimuksen mukaan vähennetty, Pihlajamäki ihmettelee.
Lisätietoja: Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, p. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto.