Siitä, onko ilmastonmuutos totta vai ei, ei enää tarvitse keskustella. Yle:n tuoreen selvityksen mukaan vain yksi prosentti vastaajista oli sitä mieltä, ettei ilmastonmuutosta tarvitse hillitä. Artikkelissa haastatellun professori Jyri Seppälän mukaan se kertoo päättäjille, että toimintatapamuutokset tulee tehdä helpommiksi, ja Suomen on ryhdyttävä edelläkävijäksi luomalla sääntelyä, joka helpottaa muutosta.
Suomalainen yhteiskunta on muutettava hiilineutraaliksi yhden sukupolven aikana. Uusia toimintatapoja tarvitaan erityisesti työpaikoilla. Ilmastopolitiikassa on valitettavasti jäänyt tähän mennessä heikoksi toimenpiteet työpaikkojen työllisyyden ja tarvittavan osaamisen varmistamiseksi, joten ne tulee nyt nostaa kehittämisen kärkeen.
Työpaikkojen päästöt alas
Pariisin sopimuksen mukaan myös Suomen tavoitteena on, että vuonna 2050 ilmaston lämpeneminen on pysäytetty 1,5 asteeseen. Lisäksi Suomella on oma kansallinen hiilineutraalisuustavoite, jonka mukaan päästöt ovat nollassa vuonna 2035.
Työpaikkojen omien toimien merkitys päästövähennysten pienentämiseen olisi valtava, mikäli edes osa kaikista Suomen työpaikoista lähtisi aktiivisesti hiilijalanjäljen pienentämiseen. Tämän mahdollistaisi pidemmällä ajanjaksolla myös suuria kustannussäästöjä niin työpaikoille, kuin julkiseen talouteen. Samalla heijastukset kansalaisten asenteisiin olisivat vaikuttavia.
Erilaisilla julkisen vallan ohjaustoimilla ja yritysten omilla hiilineutraalisuutta tavoittelevilla toimilla voidaan päästä kestävän työpaikkakehityksen uralle nopeasti. Julkisella vallalla on keskeinen rooli erityisesti ohjausmekanismien luojana, toimien koordinoijana ja tarvittavien innovaatioiden rahoituksen suuntaajana. Lisäksi jo pelkästään julkisen sektorin hankintatoimintaa uudelleen suuntaamalla olisi merkittävä vaikutus hiilineutraalius-tavoitteen toteutumiselle ja julkisten työpaikkojen omille toimille.
Taataan työntekijöille reilu tulevaisuus
Ilmastonmuutos koskettaa kaikkia aloja ja niiden työntekijöitä. Ilmastopoliittisilla toimilla voidaan tehokkaasti edistää uusien työpaikkojen ja elinkeinojen syntymistä ja vanhojen uudistamista. Esimerkiksi useimmissa ilmastonmuutokseen liittyvissä, eri toimialoja koskevissa tulevaisuus- ja lakihankkeissa tarvitaan hyvää kolmikantaista vuoropuhelua, jotta ilmastonmuutostoimet voidaan toteuttaa sujuvammin.
Ilmastopoliittisilla toimilla voidaan tehokkaasti edistää uusien työpaikkojen ja elinkeinojen syntymistä ja vanhojen uudistamista.
Työntekijöiden siirtymää uudenlaiseen tuotantoon ja palveluihin on tarpeen tukea kattavan muutosturvan keinoin. Erityisesti työpaikkojen yhteistoimintamenettely on ilmastotoimissa merkittävässä asemassa.
Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat kalliita niin rahallisesti, kuin yhteiskuntarauhan vuoksi. Ehkäisy- ja sopeutumistoimenpiteiden hinta nousee nykyisestä, mikäli niitä lykätään pitkälle. Siksi hallituksen kannattaa jo taloudellisistakin syistä tukea työpaikoilla tehtäviä toimenpiteitä nyt.
Kannustetaan työpaikkoja vastuullisiin ilmastotekoihin
Työpaikkojen kannattaa olla edelläkävijöitä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Näin varmistetaan tuotannon, työtehtävien ja organisoinnin sujuva muutos kohti hiilineutraalisuutta ja samalla työn jatkuvuus myös tulevaisuudessa. Maan hallituksen puolestaan kannattaa tukea ja vauhdittaa työpaikkojen omia ilmastotoimia, sillä muutoin emme saavuta asetettuja päästötavoitteita määräajassa.
Työpaikoilla kannattaa käydä vuoropuhelua siitä, miten hiilijalanjälkeä voidaan vähentää arjen työ- ja toimintatapojen muutoksilla. Yhdessä työntekijöiden kanssa voidaan ottaa esille ilmastovaikutuksiin varautuminen esimerkiksi osana henkilöstö- ja koulutussuunnitelmia sekä työkykyä. Uusien ilmasto-olosuhteiden myötä (esim. kuumarasitus) työntekijöiden hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja terveyden tasosta on pidettävä erityinen huoli selkeiden sääntöjen avulla.
Leila Kurki
Asiantuntija, työelämä ja innovaatiot
Lue myös: STTK:n ilmastolinjaus