Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin aloitteesta vietetään vuosittain kansallista lähihoitajapäivää 27. tammikuuta. Päivän teemana on tänä vuonna ”ammatistaan ylpeä lähihoitaja”. Lähihoitajan työssä korostuvat laaja-alaisen tiedon lisäksi hyvät vuorovaikutustaidot, eettiset periaatteet ja potilas- ja asiakasturvallisuus, joita SuPer haluaa korostaa.
Lähihoitaja on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatusalan ammattihenkilö, jonka työ on vaativaa asiakas- ja potilastyötä lähellä hoidettavaa ja hänen läheisiään. – Lähihoitajat huolehtivat hyvinvointipalveluista, jotka koskettavat kaikkia kansalaisia, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa.
Lähihoitajakoulutus alkoi koko maassa vuonna 1993, ja vuosittain valmistuu noin 8 000 lähihoitajaa. Oppisopimuskoulutuksella lähihoitajia valmistuu vuosittain yli 1 000.
Keväällä 2019 lähihoitajaopintoihin haki alle 8 600 henkilöä. Tämä on lähes 4 600 vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Opiskelijoista noin 7 prosenttia keskeyttää opintonsa.
– Hoito- ja hoivatyö koetaan kiinnostavina ja henkisesti palkitsevina aloina, mutta työolosuhteita ja palkkausta tulee parantaa, Paavola kertoo.
Lähihoitajat työllistyvät opintojen päättymisen jälkeen hyvin. Opintojen jälkeen työttömäksi jää kuitenkin neljä prosenttia valmistuneista. Kaikkiaan lähihoitajien työttömyys on tällä hetkellä seitsemän prosenttia. Samaan aikaan hakijoista on pulaa lähes koko maassa.
Lähihoitajat työskentelevät kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä varhaiskasvatuksessa.
Lähihoitajat työskentelevät kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. Lähihoitajatutkinnossa osaamisaloja on kahdeksan: ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen, jalkojenhoidon, lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon, mielenterveys- ja päihdetyön, sairaanhoidon ja huolenpidon, suunhoidon, vammaistyön sekä perustason ensihoidon osaamisalat.
Valtaosa lähihoitajista työskentelee julkisella sektorilla
Lähihoitajan nimikkeellä työskentelee julkisella sektorilla 65 prosenttia, yksityisellä sektorilla yrityksissä 23 prosenttia ja järjestöissä 12 prosenttia. Lähihoitajista 73 prosenttia työskentelee sosiaalipalveluissa ja 27 prosenttia terveyspalveluissa. Lähihoitajia toimii myös itsenäisinä ammatinharjoittajina ja yrittäjinä.
Kuntasektorin lähihoitajista työskentelee vanhainkodeissa ja palvelutaloissa 30 prosenttia, terveyskeskuksissa 15 prosenttia, päiväkodeissa 15 prosenttia, kotipalvelussa 15 prosenttia ja sairaaloissa 10 prosenttia.
Lähihoitajat ovat yksi voimakkaimmin eläköityvistä ammattiryhmistä. Pelkästään kuntasektorilla siirtyy vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle 22 000 lähihoitajaa seuraavan 20 vuoden aikana.
Lähihoitajat ja muut terveydenhuollon työntekijät ovat Suomessa suuri naisia työllistävä ammattiryhmä. Kaikista työllisistä naisista melkein kolmannes työskentelee sote-alalla. Lähihoitaja on kolmanneksi yleisin 30-vuotiaan naisen ammatti. Miesten osuus lähihoitajista on hieman kasvanut.
SuPerissa on lähes 90 000 jäsentä, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kasvatusalalla julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lisätietoja: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085