Sanna Marinin hallituksen tiekartta hiilineutraaliin Suomeen oli kovasti odotettu ja siksi se julkaisun jälkeen tuotti osin myös pettymyksen. Erityisesti turveratkaisu on saanut kovaa kritiikkiä. Turpeella tuotetaan vain muutama prosentti Suomen energiatarpeesta, mutta turve tuottaa enemmän päästöjä kuin koko Suomen henkilöautoliikenne. Turpeen käytön sallimista on vaikea hyväksyä, esimerkiksi hallituspuolueiden nuorisojärjestöt vaativat yhteisessä kannanotossaan turpeen polton lopettamista.
Hallitus sitoutuu ilmastotekoihin
Koko ohjelmaa ei kuitenkaan kannata kivittää, päinvastoin. Ensimmäistä kertaa Suomen hallitus sitoutuu kunnianhimoisiin numeerisiin päästötavoitteisiin, joiden edistymistä voidaan seurata ja arvioida pitkin matkaa. On realistista tiedostaa, että samaa sitoutumista edellytetään tuleviltakin hallituksilta, jotta nykyisen hallituksen toimikauden jälkeen ei ajettaisi heti ojaan.
Muistetaan myös, että uusi hallitus pyöritti koko viime syksyn EU-puheenjohtajuutta ja korjasi edellisen hallituksen mokia. Siihen nähden on kiitettävää, että ilmastotiekartta saatiin puihin näinkin nopeasti.
Ilmastotiekartan toimenpidekokonaisuuksien pitäisi valmistua kehysriihen 2020 mennessä ja kesän 2021 aikana. Tärkeä on esitys ilmastolaista alkuvuodesta 2021. Lupauksen mukaan ilmastolain ohjausvaikutusta vahvistetaan ja siihen lisätään päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040.
Uutta on, että lakiin otetaan mukaan myös maankäyttösektori ja hiilinielutavoite. Ilmastolain lisäksi merkittäviä toimia ovat kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä energiaverotuksen ja muun verotuksen uudistus.
Ilmastotiekartta velvoittaa rakentavaan keskusteluun
Ilmastonmuutos koskettaa kaikkia aloja ja työntekijöitä. Hiilineutraalin yhteiskunnan tavoittelu voi johtaa joidenkin toimialojen ja tehtävien alasajoon. Tällöin valtion tulisi kompensoida työpaikkojen menetyksien haittoja työntekijöille koulutuksella ja osallistamalla heitä muutosten suunnitteluun. Tästä muistutti myös Suomen ilmastopaneeli uusimmassa raportissaan.
Palkansaajille hallituksen ilmastotiekartta merkitsee velvollisuutta osallistua suunnitteluun, arviointiin ja toimeenpanoon suunnitelmien ja säädösten valmistelussa. Tärkeä tehtävä on pitää työntekijöiden tulevaisuuskysymyksiä esillä erityisesti oikeudenmukaiseen siirtymään liittyvissä asioissa.
Hallituksen ilmastotiekartan esityksistä keskeinen on tietenkin oikeudenmukaisen siirtymän valmistelu. On valitettavaa, että ainoana konkreettisena toimena ilmastotiekartassa mainittiin ilmastopolitiikan pyöreä pöytä. Toivottavasti tämä maaliskuussa aloittava, ministereistä, puheenjohtajista ja toimitusjohtajista koostuva ryhmä saisi aikaan konkreettisia, alakohtaisia ja oikeudenmukaisia esityksiä.
Verotus ja ilmastorahasto hyviä välineitä
Hallitus julkaisi samalla alatiekartan, joka koskee verotusta. Verotus on olennainen väline ilmastotoimien kustannuksien oikeudenmukaisessa jakamisessa. Esimerkiksi haittaverotus ohjaa tehokkaasti yrityksiä ja kansalaisia muuttamaan toimintatapojaan hiilineutraalisiksi.
Hallituksen ilmastotiekartassa lanseerattiin myös uusi ilmastorahasto, joka sijoitetaan Valtion sijoitus- ja kehitysyhtiön Vaken yhteyteen. Rahasto edistäisi sadoilla miljoonilla euroilla ilmastonmuutoksen torjuntaa ja digitalisaatiota sekä teollisuuden vähähiilisyystoimia. Toivottavasti tämä ei tarkoita, että nykyisiä innovaatiotukia ja tutkimusmäärärahoja samalla leikattaisiin. Rahasto on aikomus valmistella huhtikuun kehysriiheen mennessä.
Leila Kurki
Kirjoittaja on STTK:n asiantuntija, työelämä ja innovaatiot
STTK:n ilmastolinjaus ja sen työelämää koskevat esitykset sisältävät useita ehdotuksia hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi. Linjauksen lähtökohtana on työelämän reilu siirtymä kestävään työhön.