OECD:n raportti Continuous Learning in Working Life in Finland nostaa esille tarpeen luoda polkuja osaamistason nostoon erityisesti ammatillisen tutkinnon suorittaneille ja vaille toisen asteen koulutusta jääneille. Osaamispanostukset tulisi nähdä investointina, jolla on pitkän aikavälin myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin, kilpailukykyyn, työllisyyteen ja tuottavuuteen.
– Työikäisten osuus väestöstä pienenee ja samaan aikaan työelämän osaamisvaatimukset kasvavat. Haasteisiin ei voida vastata pelkästään kouluttamalla nuoret yhä korkeammin. Meidän on löydettävä ratkaisuja erityisesti työikäisten osaamistason nostoon ilman pitkiä poissaoloja työstä, STTK:n johtaja Taina Vallander painottaa.
STTK esittää, että työvaltaisia opiskelumuotoja laajennettaisiin korkeakoulutukseen.
– Ammatillisessa koulutuksessa oppisopimuskoulutus on ollut hyvä tapa tuottaa uutta osaamista työnantajien tarpeisiin. Se on palvellut erityisesti aikuisten mahdollisuuksia hakeutua koulutukseen. Osana hallituksen käynnistämää jatkuvan oppimisen uudistusta tulisikin rakentaa vastaava oppisopimuskoulutuksen malli korkeakouluihin. Mallin rakentamisen voisi käynnistää hallituskauden aikana esimerkiksi alakohtaisella pilotilla, Vallander esittää.
Erikoisammattitutkinnoista aito polku osaamistason nostoon
STTK:n mielestä hallituksen käynnistämä jatkuvan oppimisen uudistus antaa mahdollisuuden purkaa konkreettisia esteitä, jotka hankaloittava työikäisten hakeutumista ja sitoutumista koulutukseen. Tämä tarkoittaa eri koulutussektoreiden yhteistyön tiivistämistä ja siiloutuneen ajattelun purkamista. Esimerkiksi erikoisammattitutkinnot tarjoaisivat mahdollisuuden osaamistason nostoon monilla toimialoilla. Tutkinnoilla tuotetaan jo nyt osaamista, joka on käytännössä lähellä korkeakoulututkintojen osaamistasoa. Sujuva polku korkeakoulutukseen kuitenkin puuttuu.
– Aikuisille soveltuvan koulutuksen tulee olla monimuotoista ja joustavaa. Sen tulee olla suoritettavissa myös pienempinä kokonaisuuksina. Työelämässä olevien erilaiset oppimiskyvyt pitää huomioida koulutuksia suunniteltaessa. Tarpeet eri aloilla vaihtelevat suuresti ja säännellyillä aloilla työtehtäviin pätevöidytään edelleen tutkintoja suorittamalla. Koulutuksen kehittämisen tulisikin tapahtua ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen ja työelämän tiiviissä yhteistyössä, Vallander korostaa.
Lisätietoja:
Taina Vallander, johtaja, STTK
p. 040-184 1464
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.
***
Onko Suomen koulutusjärjestelmä future proof?
Aikuiskoulutus tarvitsee kokonaisuudistuksen