Vuonna 2019 Yhdysvalloissa julkaistu Survey-tutkimus osoittaa, että syntyvyys on kovassa nousussa – nimittäin sateenkaariperheiden keskuudessa. Jo lähemmäs 50 prosenttia naispareista saa lapsia ja luku kiipeää kohti heteromuotoisten parien lukemia. Sama trendi näkyy myös Suomessa, jossa samaa sukupuolta olevan rekisteröidyn parin tai avioparin kanssa elää tällä hetkellä lähes kymmenkertainen määrä lapsia kuin 20 vuotta sitten.
Syntyvyys on kovassa nousussa – nimittäin sateenkaariperheiden keskuudessa.
Sateenkaariperheet ovat sekä Suomessa että kansainvälisesti ainoita perheryhmiä, joissa syntyvyys on nousussa. Yhdysvaltalaisten tutkijoiden mukaan syynä on se, että myös sateenkaari-ihmiset uskaltavat nyky-yhteiskunnassa haaveilla lapsista.
Jos katsoo suomalaisen syntyvyyden viimeaikaista lehmänhäntäkäyrää, on ehkä syytä pysähtyä hetkeksi ja miettiä, uskaltavatko ihmiset nykypäivänä ylipäänsä haaveilla perheestä ja minkälaisia esteitä haaveilulle on. Joskus nämä esteet liittyvät konkreettisesti perhemuotoon tai perheen kokemaan syrjintään. Toisinaan ne kulminoituvat siihen, mitä ihminen itse tai yhteiskunnallinen keskustelu pitävät hyvänä ja sopivana tapana perheellistyä. Toisinaan haaveiden esteet ovat konkreettisia: ei ole varaa hedelmöityshoitoihin, ei ole sopivaa kumppania, ei ole varmuutta siitä, että rahat riittävät ja elämä kantaa.
Tutkija Marika Jalovaara kirjoittaa osuvasti, kuinka syntyvyyden lasku on yhteydessä sosioekonomiseen asemaan, mutta myös parisuhteiden pysyvyyteen ja kestävyyteen: ”Esimerkiksi pidempään työttömänä olleet miehet muuttavat harvoin yhteen puolison kanssa ja avioituvat vielä harvemmin […] Lopputulos on, että lapsiakaan ei juuri synny. […] Korkeasti koulutetuilla miehillä ja naisilla sekä työurat että liitot ovat vakaampia ja yhdessä tukevat lastensaantia.” (Lähde: Nefer-tutkimushankkeen blogi https://sites.utu.fi/nefer/neferblog01/)
Lastensaanti harvemmin kompastuu työkiireisiin tai urahaaveisiin
Jalovaaran mukaan nykypäivän Pohjoismaissa lastensaanti harvemmin kompastuu työkiireisiin tai urahaaveisiin, mutta sitäkin useammin sirpaleisiin parisuhteisiin tai työuriin. Siinä missä korkeasti koulutettujen naisten lapsimäärä pysyy vakaana sekä perusasteen että keskiasteen koulutuksen omaavat naiset saavat olennaisesti vähemmän lapsia kuin ennen.
Nykypäivän Pohjoismaissa lastensaanti harvemmin kompastuu työkiireisiin tai urahaaveisiin, mutta sitäkin useammin sirpaleisiin parisuhteisiin tai työuriin.
Monimuotoiset perheet -verkoston vuonna 2019 teettämä Mihin rahat riittävät -kysely (N=528) antaa samansuuntaisia tuloksia. Kyselyn vastauksissa kuuluu hätä. Haasteita kohdataan erityisesti niissä perheissä, joissa työtilanne on epävakaa, joissa töitä tehdään matalapalkka-aloilla tai joissa parisuhde on purkautunut ja vanhempi vastaa lapsensa huollosta ja elatuksesta yksin. Usein eri haasteet ja toimeentuloa kuormittavat elämäntilanteet myös kasautuvat.
Näissä perheissä myös tukijärjestelmän sekavuus ja sosiaaliturvan aukot konkretisoituvat. Ei siis ole kovin vaikea kuvitella, että ensimmäisen, toisen tai kolmannen lapsen saaminen ei välttämättä toiveista huolimatta ole agendalla.
Palataan ajatukseen sateenkaariperheistä
Palataan ajatukseen sateenkaariperheistä. Miksi tämä on ryhmä, jossa syntyvyys lähes ainoana ryhmänä Suomessa tällä hetkellä nousee? Osin kyse on toteutumattoman lapsitoivepotentiaalin täyttymisestä – nyt ollaan tilanteessa, jossa on luvallista haaveilla lapsista ja siksi lapsentekohommiin näissä perheissä myös ryhdytään. Toisaalta suomalaisista sateenkaariperheistä tehty selvitys osoittaa, että sateenkaariperheissä vanhemmat ovat hieman keskitasoa koulutetumpia, vakavaraisempia ja vanhempia (Aarnio 2017).
Syntyvyyden laskun taittamiseen ei ole yhtä ihmelääkettä, siitä kaikki lienevät yksimielisiä. Jos olisi, se olisi varmasti jo otettu käyttöön. Samalla tutkimus antaa viitteitä siitä, että lapsia jätetään kokonaan hankkimatta ja toisia tai kolmansia lapsia jää syntymättä. Näin käy nimenomaan niissä tilanteissa, joissa yksilöllä, perheellä tai pariskunnalla ei ole mahdollisuuksia, tilaa tai varaa lapsihaaveisiin. Samaa haaveilun potentiaalia syövät synkeät ilmastouutiset, taloudellisen epävarmuuspuheen lisääntyminen sekä maailmalta kantautuvat epävakautta lisäävät uutiset trumpeineen, brexiteineen ja kauppasotineen.
Yhteiskunnassa ei ole varaa astua yhdenkään lapsitoiveen päälle.
Mistä tuleville sukupolville löytyy viesti toivosta, hyvästä tulevaisuudesta ja mahdollisuudesta haaveiluun?
Yhteiskunnassa ei ole varaa astua yhdenkään lapsitoiveen päälle. Oli toive sitten nuorella närpiöläisellä homopojalla, itsellisellä koulutetulla nelikymppisellä kaupunkilaisnaisella, kertaalleen jo eronneella uusperheen isällä tai useita keskenmenoja kokeneella hedelmöityshoitoklinikan asiakkaalla.
Pidetään haaveista huolta ja rakennetaan sellainen yhteiskunta, jossa kaikilla niin haluavilla on mahdollisuus haaveensa myös toteuttaa.
Anna Moring ,
johtava asiantuntija, Monimuotoiset perheet -verkosto.
***
Syntyvyys ilmastokriisin aikakaudella
Population ageing mismatches lives and Finnish society
Olemme tunareita, jos väestö oikeasti supistuu