2020- ja 30-luvuilla syntyy Tilastokeskuksen 2019 ennusteen mukaan noin 10 000 lasta vuodessa vähemmän, kuin mitä vielä viisi vuotta sitten oletettiin. Pelastavatko robotit? Eivät ratkaisevasti. Automaatio näkyy työssä olevien tuottavuuden nousuna. Todennäköisesti automaatio nostaa tuottavuutta enemmän teollisuudessa ja ”markkinapalveluissa” kuin verorahoitteisissa palveluissa. Verorahoitteisten palveluiden osuus työvoimasta kasvaa, ja muualle riittää työvoimaa vielä vähemmän kuin mitä työikäisen väestön määrästä suoraan johtuu.
Automaatio eli tuottavuuden nousu menee myös palkkoihin ja vapaa-aikaan – kuten pitääkin. Kun emme halua palkkaerojen kasvavan, verorasitus kasvaa, kun verorahoitteisten palveluiden palkat kehittyvät samaan tahtiin avoimen sektorin kanssa, vaikka tuottavuudessa ei samansuuruista paranemista olisi.
Työikäisten määrä ei siis saisi luisua tämän hetken ennusteen tapaan. Muuten verorahoitteisten palveluiden osuus palkkasummasta uhkaa kasvaa niin suureksi, että suomalaisten on vaikea ylläpitää hyvinvointivaltiota kestävästi.
Emme erotu pohjoismaista uranaisten lapsiluvussa vaan kokonaan lapsettomiksi jäävien vähän koulutettujen suuressa määrässä.
Avain matalasti koulutettujen työllisyydessä
Mikä lääkkeeksi? Ensin kannattaa tehdä oikea diagnoosi.
Olen itsekin ajatellut syntyvyyden laskun syyksi uran, perheen ja vapaan elämäntavan vaikeuksia. Perhevapaauudistus ja lapsivalintojen uravaikutuksen minimointi onkin tärkeää sukupuolten tasa-arvolle työelämässä ja elinkaaren aikaisissa itsenäisissä tuloissa.
Mutta: viimeisten tutkimusten perusteella syntyvyyden lasku painottuu heikosti koulutettuihin. Emme erotu pohjoismaista uranaisten lapsiluvussa vaan kokonaan lapsettomiksi jäävien vähän koulutettujen suuressa määrässä. Yli puolet heistä ei ole vakaassa parisuhteessa, ja lähes puolet ei ole koskaan ollutkaan.
Työn ja koulutuksen sivuraiteille ajautuneet eivät siis pariudu eivätkä hanki lapsia. Peruskoulupohjalla ei enää synny sellaista pohjaa, jolle perheen rakentaa. Kaikille pitää saada toisen asteen koulutus, mutta on julma utopia kuvitella, että koulutus yksin olisi ratkaisu työmarkkinoiden urakehitykseen.
Koko ikäluokasta ei voi tulla luovia johtajia. On rehellisesti ratkaistava kysymys siitä, onko ihmisen palkkaamisen kynnys niin korkealla, että koko ikäluokka ei millään pärjää kilpailussa koneiden kanssa, jotka pystyvät hoitamaan entistä suuremman osan niistä töistä, joihin kouluttamattomat 1980-luvulla työllistyivät?
Palkkaamiskynnystä on laskettava ja varmistettava kaiken työn kannattavuus myös tekijälleen. Näin koko ikäluokka pysyy työn syrjässä kiinni. Emme voi hyväksyä tilannetta, jossa työvoimapula estää hyvinvointivaltion rahoittamisen, vaikka meillä on seitsemän prosentin rakenteellinen työttömyys.
Olemme tunareita, jos väestö oikeasti supistuu
Onko Suomessa vuonna 2050 oikeasti vähemmän ihmisiä, kuten Tilastokeskus ennustaa? En itse löisi vetoa moisen puolesta. Afrikassa ja Aasiassa väestönkasvu jatkuu. Sadat miljoonat nuoret ovat kiinnostuneita rakentamaan parempaa elämää Euroopassa. Kun meillä on selvä tarve työvoimalle, onko mahdotonta löytää turvallinen tapa kanavoida Suomeen osaajia ja tekijöitä?
Talousnobelistit Abhijit Banerjee ja Esther Duflo viittaavat tuoreessa kirjassaan tutkimukseen Tanskasta, jossa maahanmuuton havaittiin parantavan myös matalasti koulutettujen tanskalaisten palkkoja. Tutkimuksessa havaittiin, että maahanmuuttajien määrän kasvun myötä kantaväestön matalasti koulutettuja työntekijöitä siirtyi manuaalisesta työstä vaativampiin tehtäviin, jolloin heidän palkkatasonsa parani.
Meidän ei tarvitse nostaa maahanmuuttoa edes Ruotsin tasolle pysäyttääksemme työikäisten osuuden supistumisen.
Suomessa työikäinen väestö pienenee. Ruotsissa se kasvaa korkeamman syntyvyyden ja maahanmuuton ansiosta. Ruotsiin investoidaan enemmän osin siksi, ettei työvoimasta ole vastaavaa niukkuutta kuin Suomessa. Meidän ei tarvitse nostaa maahanmuuttoa edes Ruotsin tasolle pysäyttääksemme työikäisten osuuden supistumisen. Kohtuullinen ja hallittu muutos riittää.
Tarvitaan automaatioon perustuvat sujuvat Suomeen muuton lupaprosessit, jotka antavat avoimesti etusijan korkeamman osaamisen ja matalamman riskin turvallisuusprofiilin omaaville ryhmille. Työperäistä maahanmuuttoa ei pidä rakentaa hakijoiden yhdenvertaisuuden logiikalla. Tarvitaan houkuttelua ja markkinointia – Suomi-kuvaa. Tärkeimpänä osatekijänä tarvitaan parempi elämänlaatu suomen kieltä (ainakin alkuun) osaamattomalle perheelle – englanninkielisten perhe- ja koulupalveluiden riittävyys ennen kaikkea.
Erityisesti osaavan työvoiman saatavuus täytyy pystyä turvaamaan. Suomen korkeakoulujen on otettava strategiansa ytimeen ulkomaisten opiskelijoiden houkuttelu isosti. Muuten meillä onkin pian yliopistopaikka jokaista Suomessa syntyvää kohden.
Suomeen opiskelemaan tulevat osaajat täytyy myös saada työllistymään nykyistä sujuvammin. Tässä yrityksillä ja yrittäjillä on tärkein tehtävä murtaa työpaikkojen kieli- ja kontaktimuurit.
Kai Mykkänen
Kirjoittaja on kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja.
***
STTK:n kysely: Taloudelliset syyt Suomen alhaisen syntyvyyden taustalla
Kuka uskaltaa haaveilla lapsiperheestä?
Population ageing mismatches lives and Finnish society
Onko perhepolitiikalla mahdollista vaikuttaa syntyvyyteen?