STTK:n teettämän kyselyn mukaan moni nuori aikuinen lykkää päätöstä lapsista taloudellisista syistä. Viidenneksellä vastaajista lasten hankkiminen oli lykkääntynyt taloudellisilla perusteilla. Työelämän epävarmuus ja toimeentulon riittävyys korostuvat erityisesti naisten vastauksissa. Miesvastaajilla korostuivat kumppanin puuttuminen ja taloudelliset syyt.
– Toimeentulon epävarmuus luo painetta erityisesti nuoriin sukupolviin. Huoli näkyy vaikeutena tehdä omaa elämää koskevia suunnitelmia, Antti Palola toteaa.
STTK:n mielestä poliittisilla päätöksillä voidaan yhtä hyvin vahvistaa tai heikentää kansalaisten tulevaisuususkoa ja luottamusta.
– Teemme virheen, jos emme ota vakavasti esimerkiksi nuorten miesten syrjäytymistä koulutuksesta ja työstä. Työelämän tasa-arvon kehittäminen, oikeudenmukainen verotus, asuntopolitikka, lapsiperheiden tuet ja palvelut sekä panostukset osaamiseen ja koulutukseen ovat konkreettisia kansalaisten arkeen vaikuttavia asioita, joilla voidaan luoda edellytyksiä myönteiselle väestökehitykselle, Palola arvioi.
Suomi on väestön ikääntymisessä edelläkävijä, emmekä ole Euroopassa ongelman kanssa yksin. Osaavasta työvoimasta tullaan käymään tulevaisuudessa ankaraa taistelua.
– Yhteiskunnalla on käytössään lukuisia keinoja varautua alhaisen syntyvyyden vaikutuksiin. Työllisyysasteen nostolla on merkittäviä vaikutuksia. Panostukset kansainväliseen rekrytointiin ovat tehokasta ennakoivaa varautumista. Työelämä voisi paljon nykyistä paremmin myös tukea vanhempien ikäluokkien jatkamista työelämässä pidempään, Palola listaa.
Eläkejärjestelmään tehdyt uudistukset ovat erinomainen esimerkki ennakoivasta varautumisesta väestörakenteen muutoksiin.
– Työmarkkinajärjestöt ovat tehneet järjestelmän kestävyyttä parantaneita uudistuksia, jotka kantavat pitkään. Vastaavia uudistuksia tarvitaan muillekin yhteiskunnan sektoreille, Palola esittää.
Perheeseen liittyvät valinnat ovat yksilöllisiä
Vastaajilla, jotka ovat päättäneet olla hankkimatta lapsia, keskeisimpinä syinä ovat henkilökohtaiset toiveet. He eivät halua lapsia esimerkiksi siksi, että ajatus ei tunnu omalta tai vastaaja ei pidä lapsista. Toisaalta lasten haluamisen taustalla korostuvat myös henkilökohtaiset syyt. Lapsia toivovista vastaajista 49 prosenttia kertoo syyksi yksilölliset mieltymykset ja toiveet.
– Yksilönvapautta kunnioittavassa yhteiskunnassa meidän on ymmärrettävä, että ihmisillä on elämässään hyvin eri tavoitteita. Lapset eivät kuulu kaikkien suunnitelmiin. Ydinperhe ei voi olla yhteiskuntakelpoisuuden tai elämänlaadun mittari, eikä sitä pidä tuputtaa kenellekään. Ihmisille on annettava mahdollisuus valita ilman syyllistämistä tai surkuttelua. Toisaalta yhteiskunnan on luotava yhdenvertaiset edellytykset kaikille, jotka lapsia haluavat.
Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.
Mistä luovumme, jos luovumme lapsista? -pamfletti alhaisen syntyvyyden syistä ja seurauksista
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.
***
Onko perhepolitiikalla mahdollista vaikuttaa syntyvyyteen?
Olemme tunareita, jos väestö oikeasti supistuu
Olemmeko valmiita yhtenäiskulttuurin jälkeiseen perhepolitiikkaan?